Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


Siitä on tuskin tunti kun erosimme nukkumaan. Ja sitten? Kloroformin haju? Ah, pelkään että täällä on tapahtunut jotain hirveää. Minulla oli vielä vähän työtä ja palasin huoneestani noutamaan salkkua. Näin silloin valon hänen huoneestaan ja hiivin sinne nähdäkseni kuinka hän voi, mutta olin vähällä tukehtua kloroformin hajuun.

Tämä nuorukainen jää tänne ja te lähdette kiireesti huoneestani, ettekä milloinkaan tiluksilleni tule. Jos vielä kerran käsihini joudutte, lähetän teitä Siperiaan, niin totta kuin Jumala taivaassa elää. Miehet, päästäkää heitä irti, menkää nyt matkaanne! Lurjukset olivat iloiset päästessään niin vähällä. Ruhtinaan miehet saattoivat heitä puiston portille ja antoivat heidän sitte mennä.

Nyt joka mies ulos mun huoneestani, sillä muuta mulla ei ole sanomista!" Tämän sanottua hypätä sinkautti hän vuoteelta niin ryntävästi että kaikki hämmästyksissä juoksivat ovesta ulos. Hovineuvos pukeusi turkkiinsa vaikka oli sydänkesä, sulki kammarinsa, pisti avaimen taskuunsa ja todistajansa keskitse meni hän suoraan näytelmää katsomaan.

CASSIO. Sen huoneestani löysin; ja tuo itse Juur' tunnustanut on, ett' ehdollaan hän Sen oli sinne pannut edistääkseen Näin hankkeitaan. OTHELLO. Ma, narri, narri, narri! CASSIO. Rodrigo kirjeessänsä lisäks moittii, Ett' yllytti hän häntä härsyttämään Minua vahdin päälle; siitä syystä Menetin virkani. Hän juuri kertoi Heräten valekuolleist' että Jago Hänt' yllytti ja häneen miekan pisti.

En tehnyt siitä sen tarkempaa selkoa itselleni niin kauan, kun talossa valvottiin. Vasta sitten, kun kaikki muut olivat vetäytyneet pois huoneestani ja minä kävin laittautumaan levolle, alkoi korviini kuulua kuin hiljainen tassutus.

En anna itseäni kaahata, Kuin koira huoneestani ulos, Sen miehen kautta, jota vihaan; En myönny siihen. ELMA. Me nöyrtykäämme sallimuksen alle, Niin rauha jälleen sydämmiimme palaa. Oi! jättäkäämme koto tämä Ja itsellemme toinen etsikäämme. Se vaikk' on pieni maja, mutta ilo Ja rakkaus ja levollinen mieli On majassamme uskollinen vieras.

Hän ei kirjoittanut ainuttakaan riviä minulle, enkä minä hänelle. Vähitellen haihtui Kalle mielestäni, niin etten häntä monasti muistanutkaan; joskus vaan juolahti mieleeni: missähän oloissa siellä Kallekin lienee? Minäkin olin sillävälin joutunut uusiin oloihin: olin mennyt naimisiin. Suuresti hämmästyin eräänä aamuna huoneestani ulos mennessä.

MARIA (Tullen oikealta, astuu ikkunalle; murhevaatteissa:) Hän ei ole vielä täällä! Aurinko laskeutuu ja tuska ajaa minua huoneestani tähän, ja täältä taas takaisin. (Istuutuu:) Onnistuuko hänelle vihdoin taas saamaan työtä? (Hetken ääneti:) Oi, jos olisin vaan terveenä, silmäni yhtä terveet kuin ennen, että voisin hankkia, meillä ei olisi puutetta. Olen valvonut liian monta öitä ja itkenyt! (

Tule kuulemaan tuomiosi! OLAI Elä astu yli minun kynnykseni! Elä tule minun silmieni eteen! VOUTI Tule vaan tänne, istu tähän viereeni, Panu! OLAI Ulos minun huoneestani molemmat! VOUTI Tämä on pitäjän yhteinen tupa! OLAI Tehkää tietä siellä! Tarttukaa häneen ja heittäkää hänet ulos! Pois näkyvistäni, murhamies! PANU Murhamies! Vaan tyttöhän parani! VOUTI Paraniko? Vai parani? Niin, no!

Menkää nyt jo ulos minun huoneestani, tahi menen itse pellolle! huusi Jaakko puoleksi pilalla toiseksi totuudessa. Emäntä istui loukossa uunin takana neulomassa hametta, eikä huomannut koko onnettomuutta.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät