United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän pysähtyi, katsahti kuvaan ja hymähti: Vai aatelismies, sinäkin isä, hän itsekseen sanoi, pyörähti ympäri ja kulki rauhattomana huoneesta huoneeseen. Yhtä tyhjää oli kaikkialla. Kartanon toistakymmentä huonetta oli hyvin sisustettu, mutta niissä oli yksi ainoa asukas, kartanon perijä ja omistaja, nimismies Verner Arnold.
Nehljudof kiitti oikeudenpalvelijaa, joka erittäinkin nyt näytti hänestä surkuteltavalta, ja meni valamiesten huoneeseen. Hänen lähestyessä tätä huonetta olivat valamiehet jo menossa istuntosaliin. Kauppias oli samalla tavalla iloinen, ja samalla tavalla kuin eilen oli syönyt ja ryypännyt, ja tervehti nyt Nehljudofia kuin vanhaa ystävää.
"Onni, juokse katsomaan, onko valveilla", sanoi rouva. Hetken perästä palasi poika huutaen: "Isä käski Jaakkoa puheillensa". Jaakko läksi saattamaan palveliaksi pyrkivää Kustua patruunan huoneeseen. "No, sinä aiot minun palveliakseni?" kysyi patruuna. "Niin kyllä, jos kelpaan", vastasi Kustu. "Osaatko totella? se on ensimmäinen ehto". "Kyllä! ja vielä vähän muutakin".
En ole missään kohti syyllinen, sanoi rivakkaasti ja varmasti syytetty. Huoneeseen en ole jalallanikaan astunut... Mutta kun tuo riiviö sinne tuli, niin hän se kaikki tekikin. Siitä saatte sitte puhua, sanoi puheenjohtaja yhtä pehmeästi ja varmasti. Ette siis tunnusta syyllisyyttänne? Minä en ole ottanut rahoja, enkä juottanut, on ole huoneessa käynytkään.
Sieltä oli ovi avoinna toiseen huoneeseen, jossa oli tulta rautauunissa, Murano-lamppuja, kynttilänpätkiä siellä täällä pikku pöydillä, niinsanottu ihana epäjärjestys, jollaista tapaa maalarin työhuoneessa, mutta täällä ei näkynyt tehtävän työtä.
Silloin vanha Maija läheni vuodetta hiljaa kuiskaten: »Hyvä rouva, rauhoittukaa toki, kyllä se vielä paranee, ei saa surra ennen aikaa! Tulisi rouva nyt ottamaan vähän kah » »Pois!» Eevi kääntyi häneen selin, eikä Maija enää uskaltanut lähestyäkään. Sillävälin oli Heikki levottomana kiirehtinyt kotiin rippikoulusta ja astui huoneeseen. »Miten on Viljon?»
Eräänä aamupäivänä Esterin mielestä oli paras toimia sillä välin, kuin Bengt oli poissa kotoa keräsi hän kaiken rohkeutensa ja meni huoneeseen, missä Charlotte neiti jolla oli keittäjä apulaisenaan, joten hän siis voi käyttää useita tunteja päivässä lukemiseen ja ompelemiseen istui kutoen kaikessa rauhassa.
Hän istui tuolille ja kiristeli hampaitaan. Vähitellen tunkeutui tuota pistävää ja myrkyllistä kaasua ulkoa huoneeseenkin. Hän ei voinut sitä kauempaa sietää. Hänen harhaileva katseensa osui teurastuskirveeseen, jonka joku pappi oli jättänyt huoneeseen; hän tarttui siihen. Jättiväkevän kätensä koko epätoivoisella voimalla hän nyt koetti murtaa aukkoa seinään.
»Myöhemmin, herra, jos sallitte.» Ja Regina meni huoneeseen, missä laski pimeässä kantamuksensa maahan. »Askaroikoon hän rauhassa sisällä», ajatteli Boleslav ja kääntyi raunioita kohden, etsiäkseen sieltä suojapaikkaa. Kellariholvista huokui lämmintä. Hän sytytti kynttilän ja meni niljakoita portaita alas.
Meidän elämässämme tapahtunut muutos joudutti meidän avioliittoamme, ja minä olin jo silloin Ernestin vaimo, kun muutimme asumaan noihin neljään huoneeseen San Franciscon laitakaupungilla. Lyhyesti kerrottuna tämä juttu kuuluu näin: Minä tein Ernestin onnelliseksi. Minä ilmestyin hänen myrskyiseen elämäänsä, en uutena häiritsevänä voimana, vaan rauhan ja levon lähteenä. Minä annoin hänelle lepoa.