United States or Fiji ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän ei ole mikään päällekantajien ja valapattoisten todistajien kievoteltava. Koettakoot vaan, jos he uskaltavat." "Ei saa hukata mitään aikaa", huudahti Julius häntä keskeyttäen, "ei silmänräpäystäkään. Minä lähdin pelastamaan häntä ja pelastamaan myöskin Lydiaa. Heidän täytyy paeta minun kanssani kohta taikka he ovat hukassa!" "Paeta! niinkuin pahantekiät!
TIERA. Aivan oikein, vaan hävisi ja verta noruvi harja. ANEMOTIS. Turha on aikoa hukata. Varmaan on lähellä täällä laaksossa tai vuorten päällä torppa, torpassa ihana tyttö. Siellä on uroomme. Tyynny. Kun kotona oomme, kysymme oraakkelilta. Taitaa olla tarpeetonta noidilta niin etäältä Kaukon vaaroja kysellä. Löytynee lähempi neuvo. ANEMOTIS. Mikä sitten? TIERA. Niin mikäkö?
Mutta pian vallitsi taas hiljaisuus; sillä ei sanaakaan tahdottu hukata tästä suuresta näytelmästä. Kunnioituksesta taiteilijattareen, ei tahdottu myöskään päästää runoilijan jaloja värsyjä kuulemattomina.
"Eräänä ehtoona näin kirkon akkunasta, johon olimme suljetut, että kaksi Serviläistä hieroi kauppaa Kimistäni. Toinen oli ostanut sen kymmenellä floriinilla muutamalta huonolta ratsastajalta, jonka oli pakko hukata se, koska tuo jalo eläin ei päästänyt ketään selkäänsä.
Aina vaan seurasi Eliasta, lausuen: setä! setä hoi! Mummokin pääsi jalkeille ja läksi naapuriin. Mieskin rupesi kulkemaan seinää pitkin. Vaimo vaan yhä venyi, mutta sekin kolmantena päivänä tuli tuntoonsa ja pyysi ruokaa. Noh, arveli Elias, enpä suinkaan aikonut näin äijä aikoa hukata; nyt minä lähden.
Lähtekäämme ensin matkaamme, sanoi d'Artagnan, kyllä sitten käsität asian. Vielä hetkinen, hyvät herrat, vielä hetkinen! Antakaa Grimaud'in sääliä ruuat korjuusen. Ah, sanoi Aramis, mustat ja punaiset pilkut kasvavat silminnähtävästi, ja minä olen samaa mieltä kuin d'Artagnan; minä luulen ett'ei meillä ole aikaa hetkeäkään hukata, jos aiomme ennättää leiriimme.
ALBA. Suvaitkaa minun katsoa, mitä se sisältä! Se on kaunis hevonen, jonka teidän palvelijanne ovat tänne tuoneet, teitä noutamaan. EGMONT. Niin, ei se ole juuri kehnoimpia. Se on minulla jo ollut jonkun aikaa, minä aijon sen hukata. Jos se teitä miellyttää, niin ehkä kaupoilla sovimme. FERDINAND. Hyvä, saamme nähdä. EGMONT. Hyvästi! Suokaa minun lähteä!
Yksi kadeteista oli juuri ratkaisevalla hetkellä sairastunut, eikä kuitenkaan yksikään heistä saanut olla poissa tuosta juhlallisesta tilaisuudesta. Täällä on puku, sanoi kreivi Eerikille, pue heti paikalla päällesi! Minäkö? kysyi Eerikki ihmeissään. Sinäpä sinä. Ei ole aikaa hukata. Sinun täytyy ruveta kiinalaiseksi. Mutta kuinka pitää minun siis olla? kysyi Eerikki. Ei se mitään.
ORANIALAINEN. Yhtä keinoa hän ei ole vielä koettanut. EGMONT. No? ORANIALAINEN. Kansaa säästää ja ruhtinaita hukata. EGMONT. Kuinka moni on tuota jo kauvan peljännyt. Turha huoli! ORANIALAINEN. Ennen se oli minussa huolena; vähitellen on se minussa muuttunut luuloksi, vihdoin varmuudeksi. EGMONT. Vaan onko kuninkaalla uskollisempia palvelijoita kuin me?
Neiti. Franziska. v. Tellheim. Vaunut kai ovat jo oven edessä, Franziska? Viuhkani! v. Mihin lähdette, hyvä neiti? Ulos, herra majuri. Arvaan, miksi vielä kerran olette vaivautunut tänne: antaaksenne tekin minulle sormukseni takaisin. Hyvä, herra majuri; olkaa siis hyvä ja jättäkää se Franziskan huostaan Franziska, ota majurilta sormus! Minulla ei ole aikaa hukata. v. Hyvä neiti!