Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
"Pois alta!" kiljasi hän vielä, vaikka jo oli jättänyt kauaksi jälkeensä hämmästyneet kumppalinsa. Tuolla hän nousee jo toista vastamäkeä, ja huuhkajana vaan huhuilee räme hänen huudoistansa: "Pois alta, pelkurit!" Eikä jaksa enää laskeutuva kuu valaista huimasti kiitävän miehen yhä pienenevää kuvaa. "Hiihtää kuin Lappalainen", virkkoi Paavo verkalleen.
Epäröiden vilkaisee hän vielä naisten puolelle ja nekin häntä katselevat, yksin papin silmät eivät häntä tarkkaa, ne kun kohti taivasta ovat tähdättyinä. Esa liikahtaa, luo huimasti katseensa ympäri huonetta, tahtoen välinpitämättömyyttä osoittaa. Sitten hän asettaa suupieleensä pilkkahymyn, tahtoo sen näyttää kaikille ja astuu kiirehtimättä, hyvin vitkalleen ulos.
Maantie kun oli sulana, kuivalla hiekalla, eikä ollut näkyvissä sellaisia kulkijoita, joista olisi tarvinnut välittää, tempasi iloinen mieli jalatkin palvelukseensa. Tuontuostakin pelmahtivat parit kilvan juoksuun, toiset tarttuivat käsikkäin ja pyörivät ympäriinsä niin huimasti, että pahoin huivinnurkat ja hameenhelmat liehuivat mennessä.
"Missä Maria Ivanovna?" "Kyllä hän on elossa", vastasi Palashka; "hän on piilossa Akulina Pamfilovnan luona". "Pappilassako!" huudahdin kauhistuen. "Taivas! Siellähän on Pugatshevkin". Minä syöksin ulos huoneesta ja juoksin huimasti pappilaan, näkemättä, tuntematta tiellä mitään. Pappilasta kuului huutoja, naurua, lauluja... Pugatshev piti kemuja tovereineen. Palashkakin juoksi sinne perässäni.
Se päivä meni lautamieheltä ja Valvoherralta sairastaessa ja kohmeloa parannellessa, sillä huimasti olivat he ryyppyjä ottaneet viime yönä.
Ratsumiehiä sekä jalkamiehiä rupesi huimasti sisään tunkemaan, jotka, vaikkeivät juuri julki tapelleetkaan keskenään, eivät kuitenkaan myös suinkaan pitäneet rauhaa välillänsä. Toiset taistelijoista silminnähtävästi olivat Douglas'in väkeä, niinkuin Verisen Sydämen tunnusmerkistä näkyi; toiset olivat Perth'in kaupungin porvareita.
Tuskin oli kertoja lausunut viimeisen sanan, niin kaapsahtivat koirat äkkiä pystyyn ja huimasti haukkuen syöksivät nuotion luota, kadoten yön pimeyteen. Pojat säikähtivät joka mies. Junu hyppäsi mattonsa alta. Kiljaisten riensi Paavo koirien perään. Haukunta poistui nopeasti yhä kauemmaksi. Kohta kuului häirityn hevoslauman levoton töminä. Paavo luikkaeli kovaa: "Virkku! Merkki!"... Muutaman silmänräpäyksen perästä haukunta vaikeni: Paavon ääni tuli jo kaukaa. Kului vielä kotvanen. Neuvottomina katselivat pojat toisiansa: mitähän muka tästä tulee...
Komentaja Parry sanoo: "Kun käskin heidät kajuuttiini, iskivät silmänsä huimasti ja puhuivat niin sekaisin ja vaikeasti, ett'ei ollut mahdollista saada heiltä järjellistä vastausta mihinkään kysymykseen. Mutta oltuansa vähäsen aikaa laivassa, alkoivat toipua hurmiostaan, sitä myöden kuin veren-kulku tuli entiselleen, ja vasta silloin saattoi jokainen helposti huomata, ett'eivät olleet juopuneet.
Silloin tarttui Jaakko Matin rinnuksiin kiinni, sieppasi kohoksi ja rupesi huimasti pyörittämään häntä ympäri. Viimein heitti hän Matin irti, mutta hämmästyksen ja tuon huiman pyörimisen tähden kadotti Matti keskipisteensä ja keikahti seljälleen. Yleinen nauru räjähti toisien poikasien joukosta. Kaikki tuo oli tapahtunut niin äkkiä, ett'ei kukaan ollut ennättänyt tehdä eikä toimia mitään.
Sitte ajettiin aika huimasti kotiin, ja kun pihaan saavuttiin, seisoi emäntä porstuan ovella ja luuli langon kaupungista tulevan, mutta kun kuuli, mitenkä oikein oli, pahastui hän ja arveli: "Enkö mä jo sulle sanonut, että kun vain pääset kaupunkiin, rupeat kohta ylvästelemään."
Päivän Sana
Muut Etsivät