Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025


Mut, ah! En tahdo. Olet toki mulle rakas, Ja minä, niinkuin toivon, sulle rakas. HUBERT. Niin rakas, että, mitä käskenette, Vaikk' oisi kuolema sen toimen loppu, Sen, jumalauta, teen. KUNINGAS JUHANA. Sit' enkö tiedä? Oi, Hubert, hyvä Hubert, tuohon poikaan Luo silmäsi; niin, tiedä, ystävä, Hän tielläni on niinkuin mikä käärme, Ja mihin vain tään jalkani ma astun, Hän edessäni on. Mua ymmärrätkö?

HUBERT. Mitä se sinuun? Minä enkö saisi Sun tietäs tiedustaa kuin sinä minun? BASTARDI. Hubert, ma luulen. HUBERT. Se on tosi luulo, Siis joka tapauksess' ystäväksi Sun uskon, koska äänestä mun tunnet. Ken olet? BASTARDI. Kuka lienen; vaan jos tahdot, Niin mielikseni uskoa sa voisit, Ett' olen Plantagenet tavallaan. HUBERT. Oi, muisti pahaa! Häpeään mun saatte. Sinä ja päätön .

Silmääsi ehkä sinkoo säkenenkin Ja, niinkuin koira, tappeluun jonk' ajat, Sua puree, herraansa, kun sitä härnäät. Apunsa kieltää kaikki nyt, mill' aiot Mua kiduttaa; sult' yksin puuttuu armo. Jonk' omaa raivo tulikin ja rauta. Nuo armottuuden kätyriksi luodut. HUBERT. Elä ja näe! Silmiisi en koske, Setäsi kaikki aarteet vaikka saisin.

On muuan Hubert kuninkaanne luona, Hänelle terveiseni; rakkautemme Ja muisto siit', ett' isoisäni Tääll' Englannissa syntyi, tuntoani Pakottaa tämän tunnustuksen tekoon. Siis melusta ja hälinästä täältä Pois viekää minut paikkaan, missä rauhass' Aatella saisin aatosteni tähteet Ja tehdä ruumiin eron sielusta Pyhissä mietteissä ja rukouksissa. SALISBURY. Uskomme sua.

KUNINGAS JUHANA. Kirous kuningasten, että heillä On orjia, jotk' oikust' aiheen saavat Murtauta hengen kotiin veriseen, Ja joille vallan otsanrypistyskin On laki, joka tuiman majesteetin Tuo mielen ilmi, vaikka kenties oikku Sen aiheutti, eikä tosi aie. HUBERT. Täss' ovat kätenne ja sinettinne.

Luuletteko te, kysyi hän reippaana ja iloisena, että mies semmoinen kuin Lewenhaupt tekee mitään hullua tahi astuu semmoisen askeleen turhinpäin? Se, mitä hän jo on saavuttanut, on siksi suurta, ettei häntä koskaan voida kylliksi palkita. Mutta, rohkeni Hubert inttää, kuka takaa, että hän sillä tekee palveluksen Ruotsille? Sen takaan minä, joka tiedän mitä hän jo on saanut aikaan.

SANANSAATTAJA. Ken lienee sanonut, mut totta on se. LOUIS. Siis kukin paikalleen, ja varuill' olkaa! Niin aikaiseen ei aurinkokaan nouse, Kuin minä huomispäivän onnen leikkiin. Kuudes kohtaus. Aukea paikka Swinsteadin luostarin läheisyydessä. HUBERT. Ken siellä? Joutuun sano, muuten ammun. BASTARDI. Ystävä olen. Mutta kuka sinä? HUBERT. Englannin puoluetta. BASTARDI. Minne matka?

KUNINGAS JUHANA. Tää poika korjaa, Hubert. Philip, riennä! Teltassa äitiäni ahdistetaan, Hän vangittu on, pelkään. BASTARDI. Pelastettu. Ma turvaan hänet vein, ei pelkoa. Eteenpäin, herra! Vähän vaivaa vielä, Niin työmme saamme hyvään päätökseen. Kolmas kohtaus. Sama paikka. Niin, äiti; vahvan vartioston turviin Te jäätte tänne. ARTHUR. Voi, tästä äiti parka suruun kuolee!

HUBERT. Muut viholliset maasta häätäkää, Ma teille rauhan teen ja sielullenne. Nuor' Arthur elää; tämä käsi tässä On viaton ja neitseellinen käsi, Ei vielä veritahrain purpuroima. Ei tähän poveen ole vielä päässyt Kamala murhanaatoksenkaan tunne. Minussa luontoa te herjasitte; Jos jylhä onkin ulkomuotoni, Se mielen toki kätkee liian hellän Teurastamahan viatonta lasta.

Joko ruhtinatar peruuttaa kaikki mitä tsaari Pietari on anastanut, tahi menettää hän Venäjän kruunun. Sen verran toki ymmärrät. Olkoon onneksi, toivon että pyydät minua metsästämään Salmiin, hymyili Hubert ivallisesti. En unohda ketään, joka ansaitsee ystävyyttäni ja on Lewenhauptin miehiä, mutta sinua kiellän tappamasta kärpästäkään maillani.

Päivän Sana

luonteenomaisissa

Muut Etsivät