Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Jos oisin Sun poikas, Hubert, niin mua rakastaisit. Viattomilla loruillaan hän minuss' Elohon herättää jo kuolleen säälin, Jos häntä puhuttelen; joutuun toimeen! ARTHUR. Oletko sairas? Kalvas olet tänään. Ah, jospa oisit sentään hiukan sairas! Yön luonas istuisin ja valvoisin; Ma enemmän sua hellin kuin sa mua. Poveni sanoillaan hän valloittaa. Lue, pikku Arthur!
Sentähden tahtoo Lewenhaupt ajaa heidän asiatansa ja auttaa suuriruhtinatarta hänen isänsä valtaistuimelle. Vai niin! Vai sen tähden. Nythän oli saatu langan päästä kiini, eikä yrityksestä ollut sanottavana muuta kuin hyvää, sillä sehän voisi tuottaa onnea sille, joka siihen oli ryhtynyt. Hubert oli ainoa joka ei riemuinnut.
HUBERT. Epäilys rietas!
Pois karkoitat sa julman kidutuksen! Pian toimeen, muuten silmistäni lujuus Naiskyynelinä vetrehinä vierii! Lukea voitko? Kaunis käsi, mitä? ARTHUR. Niin rumaan tarkoitukseen liian kaunis. Molemmat silmät kuumin raudoin polttaa! HUBERT. Mun täytyy, laps. ARTHUR. Ja tahdot myös? HUBERT. Ja tahdon. ARTHUR. Ja hennot?
Sa häntä vartioit. HUBERT. Ja niin sen teen, Ett ei hän vaaraks ole kuninkaalle. KUNINGAS JUHANA. Kuolema. HUBERT. Kuninkaani? KUNINGAS JUHANA. Hauta. HUBERT. Eloon Ei ole jääpä. KUNINGAS JUHANA. Kyllin. Nyt ma voisin Iloinen olla. Hubert, sua suosin; En sano mitä tehdä sulle aion; Mut muista vain. Hyvästi, arvo-rouva; Lähetän vartioston turvaks teille. ELEONORA. Siunattu ollos!
Onneksi astui sisään kaksi nuorta upseeria, Hubert ja Ring, tuoden kansliasta papereita Buddenbrockille, mutta tämä silmäiltyänsä niitä pikaisesti laski ne pöydälle. Jos Myssyt saisivat hallita, niin pian Ruotsi ryömisi Venäjän jalkain juuressa ja suutelisi keisarin kenkiä pelastaaksensa Suomen. Mutta kiitos Hatuille, siten ei käy koskaan.
KUNINGAS JUHANA. Palata eikö loordit tahtoneet, Kun kuulivat, ett' Arthur vielä elää? BASTARDI. Kuolleena hänet kadull' äkkäsivät, Vain tyhjän lippaan, josta hengen helmen Kirottu käsi oli ryöstänyt. KUNINGAS JUHANA. Tuo Hubert konna sanoi: Arthur elää. BASTARDI. Niin, mut ei, jumalauta, muuta tiennyt! Vaan miksi allapäin ja murheissanne?
Mut olin vannonut ja päättänytkin Raudalla tällä päästäsi ne polttaa. ARTHUR. Nyt Hubertilta näytät; koko ajan Vain teeskelit. HUBERT. Vait! Hiljaa! Hyvästi! Setäsi ei saa tietää, että elät. Valeilla vainukoirat nuo ma syötän. Levossa nuku, lapsut, huoletonna; Ei Hubert kaiken mailman aarteista Sua loukkaa, ei. ARTHUR. Oi, taivas! Kiitos, Hubert! HUBERT. Vait!
ELEONORA. Hyvästi, jalo lanko! KUNINGAS JUHANA. Hyvästi! ELEONORA. Käy tänne, pikku Arthur; mummo haastaa. KUNINGAS JUHANA. Tule, Hubert. Kelpo Hubert, meidän tulee Sua kiittää paljosta. Tää lihalinna Se kätkee sielun, jok' on velkaa sulle Ja koron kanssa aikoo lempes maksaa. Ehtoisa valas, ystävä, se elää Povessa tässä, armoin hellittynä. Kätesi!
Mut kun näin hirmumuotos ja sun keksin Veriseen konnantyöhön sopivaksi Ja halukkaaksi moiseen vaaran toimeen, Niin Arthurin ma surmast' annoin vihjan, Ja sinä, kuninkaan kun armoon pyrit, Et prinssin murhaa tunnollesi pannut. HUBERT. Kuningas hyvä,
Päivän Sana
Muut Etsivät