Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 22. heinäkuuta 2025


"Tuolta ennen pulmat puuttui, tuolta taikeat tapahtui: tietomiesten tienohilta, laulumiesten laitumilta, konnien kotisijoilta, taikurien tanterilta; tuolta Kalman kankahilta, maasta manteren sisästä, miehen kuollehen ko'ista, kaonnehen kartanosta; mullista muhajavista, maista liikuteltavista, somerilta pyöriviltä, hiekoilta heliseviltä; notkoilta noroperiltä, soilta sammalettomilta, here'istä hettehistä, läikkyvistä lähtehistä; metsän hiien hinkalosta, viien vuoren vinkalosta, vaaran vaskisen laelta, kuparisen kukkulalta; kuusista kuhisevista, hongista hohisevista, latvasta lahon petäjän, mätäpäistä mäntylöistä; revon rääyntäsijoilta, hirven hiihtokankahilta, kontion kivikolosta, karhun louhikammiosta; Pohjan pitkästä perästä, Lapin maasta laukeasta, ahoilta vesattomilta, mailta kyntämättömiltä; suurilta sotakeoilta, miehentappo-tanterilta, ruohoista rohisevista, hurmehista huuruvista; suurilta meren seliltä, ulapoilta auke'ilta, meren mustista mu'ista, tuhannen sylen syvästä; virroista vihisevistä, palavoista pyörtehistä, Rutjan koskesta kovasta, ve'en vankan vääntehestä; takaisesta taivahasta, poutapilvien periltä, ahavan ajeloteiltä, tuulen tuutimasijoilta.

Tupa oli suuri ja korkealla kivijalalla; sen seinät ikimetsän hongista tehdyt ja lainehtiviksi veistetyt. Peränurkassa suuri seinäkello, liidulla uudistettuine viisarine ja numeroine, löi lyöntejään harvaan ja hartaasti... Poika nukkui kätkyessä, Martta kuumensi juomaa karjalle. Lieden lähellä, seinän vieressä, oli tammesta tehty kaappi, kiehkuroita ja kuvakoristeita veistetty täyteen.

Ja jos mua lemmit armahain, niin tule minun tupaseeni! Tupa on tehty ja kaunistettu mun nuorehen sydämeeni. Tupa on hongista huolitettu ja karsina kalevanpuista! Ja jos mua lemmit armahain, niin ethän huoli muista? N

Ensi alussa kun Kolin Kalle vielä oli voimakkaampi kuin Karl Collin, hän yhtä mittaa puhui siitä kirkostaan, jonka hän kerran aikoi rakentaa punaisista hongista Kolin rinteelle, mutta sivistyksen edistyessä uudet kuvat alkoivat työntää entiset syrjään, ja hän puhui siitä yhä harvemmin.

Se oli viisas kuningas se Salomo, joka ymmärsi kuinka temppeli oli rakennettava. Hongista oli tämäkin kirkko rakennettava ja Kolin rinteellä sen piti seistä. Liekö ollut Morian vuori korkeampi Kolia? Tuskin. Kolille vedetään punaisia honkia, vanhoja tervashonkia, ja niistä tehdään seinät. Ja valkoisesta koivusta hän veistää kaksi kerubimia, niinkuin oli ollut Salomonkin temppelissä.

Olivat kuivista hongista tehneet rovion, johon oli pantu sänky ja sängyssä kaikki kuollessa sekä vuoteina että yllä olleet vaatteet palamaan. Sänky oli palanut hiiliksi ja kekäleiksi, niin että yksi jalka oli jäänyt palamatta, mutta villavaatteet ja iso höyhentyyny kytivät ja levittivät kitkerää käryä.

"Luulin vain, että puhuitte siitä toisesta kirkosta." "Mistä toisesta kirkosta?" "Siitä, joka oli rakennettava punaisista hongista ja valkoisesta koivusta sinne kauas Kolin rinteelle, ennenkuin vanha rovasti kuolee." Herra arkkitehti vaikeni äkkiä ja kävi tulipunaiseksi. "Niin se sitähän minä aina ennen taisin ajatella " Ja sitten hän puhkesi nauruun, sellaiseen onttoon, äänekkääseen nauruun.

Jotta tulisit, niinkuin lähdit, sanoi Shemeikka. Missä me ollaan? Perillä. Marja näki valoisan, hiekkaisen rannan, vähän ylempänä vihreän nurmen, nurmen takana solkisen koivumetsän, koivumetsän takana korkean kallioisen vaaran. Nurmikon laidassa, riippuoksaisen, kyhmyisen koivun alla oli huone, pyöreistä hongista kyhätty. Uskottelin sinua ei ollutkaan taloni tätä isompi.

Samalla viritti hän takkaan valkean ja alkoi kahvia keittämään. "Kuinka tää on talvella lämmin, kun näyttää ulkoa päin niin rapistuneelta?" kysäsi mummo. "Kyllä tää on hyvin vanha, mutta kovista hongista tehty, ja kun muistaa panna puita uuniin, niin tarkenee, vaikka ei juuri voikaan silakoita seinillä paistaa."

Talvella he veistivät hongista hirret ja vetivät tien suunnalle, niin että tuli kaksi hirttä rinnan ja erittäin niskamiksi paksut pölkyt jokaiselle kolmelle sylelle, jotka kesän tullen laskettiin paikoilleen. Siten porrastettiin penikulmaiset suot ja korvet niin, että kahden ja puolen penikulman pituisen Siuruan taipaleen voi jalkaisin kulkea kuin parasta maantietä.

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät