Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Ja se profeteerasi, että tänne muka joskus tulee mies, joka panee mullistuksen aikaan ja jonka käsissä me emme ole kuin lahonneita kannonpökkelöitä. Jokohan se nyt on tämä mies se messias, jonka tuleman pitää? Joka luo kerrassaan uuden maailman! Minä istun ja odotan. HILLERI. Elkää istuko. KAUPPANEUVOS. Hä? Elä minua säikytä! Meidän keskustelumme hänen kanssaan loppuu hyvin lyhyeen ja nätisti.
PORMESTARI. Niin, ja yhdeksän lapsen isän! HILLERI. Ja kaikki niin kauniita tyttöjä! PORMESTARI. Mutta tämä on viimeinen kerta! Kun minä vain tästä pääsisin. HILLERI. Kyllä herra pormestari tästä pääsee. PORMESTARI. Hilleri ensin koettaisi puhella pormestarinnalle. Pormestarinna tykkää hyvin paljon Hilleristä. HILLERI. Ja Hilleri pormestarinnasta.
HILLERI. Minäpä mielelläni tahtoisin kerran nähdä pormestarinnan tanssivan, kun herra pormestari on aina kertonut, että pormestarinna ennen tyttönä oli tanssinut niin kauniisti, jonka kyllä uskookin, kun näkee neiti Aleksandran tanssivan. ALEKSANDRA. Tulkaa, mamma! PORMESTARINNA ja ALEKSANDRA lähtevät tanssimaan valssia.
Huvittaako teitä nähdä sattuman leikkiä? Herranen aika! Onko tämä unta vai totta? HILLERI. Elämä on unelma. NEITI SALMELA. Minun elämäni on pahaa unta, pahaa unta, pahaa unta. HILLERI. Kääntykää toiselle kylelle, oikealle kylellenne. Kuulkaa! No mitä?
Oletko vielä täällä, sinä Eeva ? Neiti! Neiti Salmela. HURMERINTA. Minä en nyt puhu Hillerin kanssa! HILLERI. Mutta minä puhun neiti Salmelan puolesta, sillä minun suuni on halpasempi. Ahaa! Nyt minä tiedän mikä sinä olet! Musta piru! HILLERI. Minä olen se profeetta sohvan takaa, joka kieltäysin juomasta herran esittämää veljenmaljaa.
HURMERINTA. Ei yhtään tyttöä? HILLERI. Minä niistä tykkäisin hyvinkin, vaan eukkoni sanoo, että aina sitä rukiilla ohria saa. Teidän lapsenne ovat terveitä? HILLERI. Ovat, Jumalan kiitos. HURMERINTA. Tässä on kymmenen penniä teille, että saatte ostaa heille namusia. HILLERI. Herra toimittaja, se on aivan liikaa, viisi penniä riittää hyvin.
HILLERI. Herra runoilija, käskekää hänen mennä pois. Osaahan herra runoilija italiankieltä. HURMERINTA. Jos osaisinkin, niin käskisin hänen mennä alimmaiseen kattilaan! HILLERI. Sen verran italiankieltä voin minä teille neuvoa. Tuki suusi ja livistä jalkoihisi, muuten ! HILLERI. Niin katkesi kuin puukolla!
Juoskaa rouva Danellin luo ja sanokaa, että minä en matkustakaan niinkuin rouva Danellille olin kirjoittanut, vaan olen päättänytkin jäädä tänne, ja että minä sen vuoksi pyydän nöyrästi saada luvan tulla rouva Danellin luo vielä tänään, tuntina, jonka rouva Danell suvaitsisi määrätä. HILLERI. Herra runoilija kirjoittaa lipun.
HILLERI nyökäyttää päätään. Siis näkemiin. Näkemiin. HURMERINTA. Kuulkaas. Haluaisin mielelläni mainita lukijoille, että olette luvannut vastakin kirjoittaa lehteen. Onko teillä mitään sitä vastaan? HILLERI. Ei. Kirjoittakaa, minä vien mennessäni painoon. HURMERINTA. Sehän käy hyvin, saamme sen vielä tähän numeroon. HILLERI nyökäyttää jäykästi päätään, menee eteiseen.
Mutta jos se olisi joku muu, niin minä en tulisi. Vaikka olisi itse kauppaneuvos, niin en tulisi. Mutta kun herra pormestari käskee, niin minä heti tottelen. PORMESTARI. Totteliko Hilleri, kun minä sanoin, että Hilleri ei saa maistaa? Hilleri on kuitenkin maistanut. HILLERI. Ja ryypännyt, herra pormestari.
Päivän Sana
Muut Etsivät