Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 31. toukokuuta 2025


NEITI SALMELA. Se on muuan hullu! HURMERINTA kiiruhtaa katsomaan ikkunasta ulos. Saanko minä laulaa pienen laulun? Kernaasti minun puolestani. HURMERINTA. Pieni kaupunki tämä on, mutta minkä minä olen nähnyt, erittäin kaunis kaupunki, idyllinen! HILLERI. Kyllä minä tämän tunnen! HURMERINTA. En minä sitä sen vuoksi sanonut, ettei veli tuntisi Top top top! Top! Herra sanoi, että veli?

Olisi pitänyt vain kirjoittaa tosiseikoista semmoisinaan. Mutta muuten näistä epäkohdista olisin minä kirjoittanut vain lyhyesti ja asiallisesti käsittääkö Hilleri? HILLERI. Voi hyvä herra toimittaja, jos olisi herra toimittajan käsitys, niin johan sillä kelpaisi toimittajaksi vaikka johonkin Helsingin lehteen. HURMERINTA. Se on omituista, miten te juovuksissa olette terävä ja pureva.

Minä pyydän, minä rukoilen. Minä en pääse alkuun, jollette te anna minulle vähänkään tietoa. Istukaa nyt ja antakaa minun puhua. Puhukaa. NEITI SALMELA. No kuulkaa! Onhan täällä muitakin kuin kauppaneuvoksen härän palvelijoita? HILLERI nyökäyttää päätään. NEITI SALMELA. Ja niitä on ehkä koko suuri joukko? HILLERI nyökäyttää päätään.

NEITI SALMELA. Heittäkää pois tuo naama. HILLERI. Minä vien naamani kokonaan pois. Hyvästi, neiti. NEITI SALMELA. Elkää menkö vielä, minä tahtoisin puhella muutaman sanan. HILLERI. Mutta minulla on niin tulisen kiire, sillä minä olen määrätty poliisikonstaapeliksi laivarantaan. Minun täytyy joutua. Hyvästi, neiti Salmela, hyvästi. Herra toimittaja on tuolla kamarissaan. Se olen minä.

PORMESTARI. Herra isä, kun Hilleri on tyhmä! Ymmärtääkö Hilleri, miten tyhmä Hilleri on? HILLERI. Ymmärrän, herra pormestari. PORMESTARI. Minä painan vielä Hillerin mieleen: ei tippaakaan! Ja Hillerin pitää lähteä täältä pois yhtä aikaa kuin minä. Pyytäisin nöyrimmästi, herra pormestari, että saisin lähteä hiukkasen aikaa ennen kuin herra pormestari. Alfred, kuule! HILLERI poistuu.

HILLERI. Että tämä naama ei passaa, ja kotinaamani jätän aina kotia. NEITI SALMELA. Minä pyydän saada teiltä neuvoa, vähän vain neuvoa. HILLERI. En voi teitä neuvoa. Meillä on eri usko. NEITI SALMELA. Mistä? HILLERI. Juuri siitä, mistä ei saisi olla. NEITI SALMELA. Minä en ymmärrä teitä. HILLERI. Turhaa on silloin puhella. NEITI SALMELA. Mutta, hyvä Hilleri, kuunnelkaa, kun minä puhun teille.

Minulla on hyvin tärkeää asiaa pormestarille. Onko pormestari kotona? PORMESTARINNA. Josefine tulee sisään. HILLERI. Pormestarinna tietysti pistää pikku valheen. PORMESTARINNA. Kunpa osaisin! HILLERI. Helppohan se on osata, sanoo vain päinvastoin: että pormestari ei ole kotona, ei ole vielä eilisestä juhlasta tullut. PORMESTARINNA. Hilleri menee heti nuohoamaan siitä! Herra pormestari.

KAUPPANEUVOS. Rouva Danellille olisi välttänyt varsin hyvin se kanttori? HILLERI. Minun puolestani kyllä, ja liian hyväkin olisi ollut. KAUPPANEUVOS. Kuka lempsatti se keksi hankkia tänne tuon Porilaisten marssin? Eihän vain se samainen neiti Salmela? HILLERI. Alkujaan se on minun keksintöni. KAUPPANEUVOS. Sinun? No mitä hittoa se sinä ? HILLERI. Luulin tätä aivan toisellaiseksi mieheksi.

HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Senkö kirjoituksen johdosta? HILLERI nyökäyttää päätään. HURMERINTA. Kylläpä sillä on ääntä! HILLERI. Kauppaneuvos arvatenkin puhelee jonkun puolituntia herra runoilijan kanssa. Minä menen siksi aikaa muualle ja tulen sitten ajamaan herra runoilijan parran. HURMERINTA. Hilleri! Ette saa mennä.

HILLERI. Sitä minä en olisi huomannutkaan. Mutta jos kadulla on kauppaneuvoksen härkä. Ei ole. Herra pormestari ei siis tule yhtä aikaa, niinkuin herra pormestari minulle määräsi? PORMESTARI. Minä viivyn vielä hiukkasen aikaa. HILLERI. No minun ei siis, herra pormestari, tarvitse sitä tärkeää kuulutusta ? PORMESTARI. Kyllä, kyllä! Hillerin pitää muistaa se!

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät