Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. lokakuuta 2025


En tiedä mikä luutnantin innokas ystävä se lienee ollut, joka takaapäin niin herttaisesti häntä syleili ja järjesti hänen kaulahuivinsa solmua... Sitten huomasi hän äkkiä aivan kasvojensa vieressä nuo tuuheat viikset, kotkannenän ja nuo terävät silmät, jotka olivat tuon tuntemattoman hopeanappisen miehen, ja vaikka silmät olivat siinä missä viiksien olisi pitänyt olla ja viikset silmien paikalla, vaikka nenä oli kierroksissa, niin ei luutnantti ollenkaan kummeksinut sitä asiaa.

Lattialla istui kolmivuotinen veljeni ja leikki pienen kissanpennun kanssa mistä lie se sinne kopeutunut. Kissa teki vinkeitään. Maaten kylellään korvat luimussa puri ja takajaloillaan kynsiä rahmusteli leikkikaluksi annettua keränalustaa, potaisi siitä laukkaamaan, pysähtyi, huiskautti häntäänsä, käänsihe ympäri, köyristi äkkiä selkänsä, pöyhisti häntänsä ja syrjäkareissa astua könötti kohti keränalustaa. Taas kaapasi laukkaamaan, pysähtyi, oli vähän aikaa olevinaan tietämättä leikkikalustaan, koskettihan muuatta oljenkortta, pureksikin sitä, vaan tarttuipa kauna tähkästä kieleensä, se piti kakistella pois, ja sitten kääntyi kohti keränalustaa, kyyristyi matalaksi, hiipi hiljaa lähemmäksi, pysähtyi, tähtäsi silmillään tarkasti esinettä, hetkutti ruumistaan saadakseen pohtia, vielä hetkutti ja nyt se oli esineen kimpussa taas. Pieni veljeni nauroi herttaisesti. Vähällä on lapsen mieli tyydytetty! Vielä olivat hänen poskensa kosteina kyyneleistä.

Assessori puhki ja tuhri nuuskaa hyvän aikaa ja perhe, joka tunsi hänen tapansa, nauroi herttaisesti, paitse Louise, joka punastui ja oli vähällä pahastua hänen päivittelemisestänsä, etenkin «ilettävä» sanasta. Vihdoin pisti assessori nuuskarasiansa taskuunsa, nousi ja lausui: «Täytyy kai mukaantua siihen, joka ei enää ole autettavissa. Mikä on kirjoitettu, se on kirjoitettu.

"Sen kyllä arvasin", sanoi pastori Friedrich, ystävällinen hymy huulillaan ja taputteli Georgia herttaisesti olalle. "Jumala antaa aina ahkeralle palkintonsa, eikä oppi ojaan kaada, tieto tieltä sysää." "Toivonkin että taivaallinen isä minua auttaa", jatkoi Georg, "sillä nyt, kun yliopistovuoteni ovat menneet, en osaa sanoa kuinka tästä puolen jaksan huolta pitää omastani ja äitini elatuksesta.

"Mitä apua te toivoitte saavanne minulta?" kysyi upseeri yhtä lempeällä ja hiljaisella äänellä. "Hm! eikö hän toki ole hyvin lystikäs?" jatkoi neiti, muistelmilleen herttaisesti hymyillen. "Ajatelkaapas sitä! Eilen, kun metsästämästä palasimme, muuttui hän äkisti luonteeltaan, tuli äänettömäksi, miettiväiseksi ja näytti mahdottoman juhlalliselta.

Minun pyhä velvollisuuteni on etsiä niitä, jotka kadonneet ovat, vastasi pastori. Kiitoksia neuvoksetar nyökäytti päätään herttaisesti jäähyväisiksi, pudistaen hänen kättään, Anna ainoastaan kumarsi päätään mitään sanomatta. Pastorista tuntui, kuin Annan katseessa olisi kajastunut salatuita moitteita, minkä vuoksi hän muuten olisi katsellut niin paheksuvasti häntä.

Tuo laakso oli vielä vähän aikaa sitten aivan valkeanaan lunta ja nyt se on jo niin vihreä, että kuuset kuvastuvat sitä vastaan mustina. Ja pensaat ja puut, jotka ennen seisoivat kuivina ja paljaina ja joissa vain siellä täällä oli keltainen lehti, ovat nyt täynnä hentoja, vaaleanvihreitä lehtisiä. Kuinka herttaisesti ja lämpimästi nyt aurinko paistaakaan ja kuinka kauniin sininen onkaan taivas.

Ei kukaan olisi ajatellut Veraa, ellei Flinta-muori äkkiä olisi nykäissyt kreivitärtä ja hienotunteisuudella, jonka ainoastaan nainen oivaltaa, kuiskaissut hänelle: menkää tupaan! Kreivitär meni. Kohta sen jälkeen tuli vene maihin. Paul vaipui isänsä syliin ja puristi herttaisesti veljensä kättä, huomaamatta heidän mielenliikutustaan. Vera sen sitävastoin heti huomasi.

Virkkoi morsiolleen Ville silloin: »Ootko tarinan sa kumman kuullut, että käkösestä syksymmällä tulee haukka, julma, pääskyn surma?» »Olen kuullut, mutta tuot' en usko», väitti Tilta, »onhan mahdotonta, että käestä, mi kevään kaiken kukkuu hellästi ja herttaisesti, tulla voisi ahnas, julma haukka».

Saarnaajan terävä silmä näki, että Antilla on hänelle asiaa, niin meni jo oven suussa vastaan kuin suurta ystäväänsä ja herttaisesti huudahti: Terve tuloanne. Näin teitä eilen rukoushuoneella ja tunsin halua saada teitä puhutella erikseen, vaan livahditte siitä ulos, etten väen tungoksessa löytänyt. Kiitos nyt että tulitte ja kädestä talutti viereensä sohvalle istumaan.

Muut Etsivät