Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
Minä astuin nopeasti päänalustan tykö, niin että hän taisi nähdä minut. "Te ette voi lohduttaa minua, te, jotka olette syösseet minut siihen hirveään erämaahan, missä auringon säteet ovat polttaneet aivoni!" lisäsi hän hengelliseen herraan päin kääntyneenä.
Kuin koite päivän on kultainen, Mi ain' yhä kirkastuu, Kun nousev' aurinko säteillen Kesk'-otsalle kohouu Jo taivon kirkkahan samoin on Elämä uskovaisen: Luottava Herraan horjumaton, Se nousevi valaisten.
"Se on turhaa, sillä minulla on suosio-kirja patruunille, eräältä hänen parahimmalta ystävältänsä, niin että olen vissi paikasta." "Mutta talon-pojat myöskin huutavat." "Ne ei koskaan tee muuta kun mitä Koiviston patruuni tahtoo ja käskee. Minä ainoastaan pitäyn herraan. Olen varma viran saavani, niin että turhaan sinne menet." "Koska nyt matkalla olen, niin matkustan perille."
Ne vanhatkin ruhtinaat sitä jo koettelivat. VANSEN. Totta kyllä! Vaan meidän esi-isämme pitivät varansa. Niin pian kuin he mihin herraan tuskastuivat, sieppasivat he häneltä muutamakseen pojan ja perillisen pois, pitivät sitä luonaan ja antoivat vasta oikein hyvillä ehdoilla takaisin. Meidän isämme olivat miehiä! Ne ymmärsivät oman hyvänsä! Heiss' oli pontta ja perää. Miehisiä miehiä!
Kylläksi kylläksi, minä en sitä epäile", huusi hän useita kertoja, "mutta muuta kuin maallista rakkautta tarvitaan, olkoonpa se kuinka uskollinen tahansa. Se mies, jolle minä täydellä luottamuksella uskoisin lapseni, minun Saarani, sen pitää olla sidottuna häneen myöskin yhteisessä rakkaudessa Herraan.
Onko se mahdollista? huudahti Kron, iloissaan unohtaen väsymyksensä. Ja jos kreivi edelleenkin on tyytyväinen herraan, lisäsi pehtoori, niin koroitetaan herra suosiollisesti ennen vuoden loppua Noran vakinaiseksi pehtooriksi... No, eikö kelpaa sellaiselle, jonka ei tarvitse ajaa partaansa useammin kuin kerran viikossa?
Sadok oli joutunut harhateille ja hänen sydämensä odotti sitä, joka jo tullut oli, mutta hänen hurskautensa oli oikea, hänen rakkautensa Herraan palava, ja lohdutettuna sekä rohkealla mielellä palasi hän temppelistä kotionsa. Siellä kohtasi hän ensin Naomin, ja häntä kummastutti kohta hänen iloiset kasvonsa, mitkä lähtiessään kyyneleillä kastellut, nyt loistivat ilosta ja riemusta.
... Juuri niinhän se on ja niinhän sen pitää olla. Maailma turvaa tavaraan Ja luottaa turhaan kunniaan, Ma Herraan Jumalaan, Ja uskon vahvast', että hän Mua auttaa aina hädässän'. ... Voi kuinka sekin oli oikein sanottu! Viel' olet yhtä väkevä Ja iäti aina pysyvä, Kuin alust' olit sä; Tee sielun' rikkaaks' sinussa. Niin pysyn aina rikkaana. ... Ei saa luottaa tavaraan.
Valaiskoon sinua Herra tämän tärkeän asian suhteen. Ja rouva Grahn", jatkoi hän lempeämmin ja kumartui pikku rouvan yli, jonka suuret, tummat silmät liikuttavan nöyrällä ihmettelyllä olivat kiinnitetyt Bengtiin, "mikä on teidän suhteenne Herraan?" Punaiset täplät rehtorin pikku rouvan otsalla alkoivat hehkua ja alahuuli vapisi. "Olen koko elämäni ajan rakastanut Jumalaa ja kaivannut häntä ja..."
Jäätyään ilman matkarahoja ja vaatteita istahti hän kivelle ja alkoi rohkeasti ja iloisesti veisata kovalla äänellä virttä uskonsa vahvistukseksi, Usko Herraan Jesukseen antoi hänelle rohkeutta ylistää tässäkin surkuteltavassa tilassaan Jumalaa. Beduiinit siitä niin oudostuivat, että luulivat häntä mielipuoleksi ja antoivat hänelle takaisin kaikki, mitä olivat ryöstäneet.
Päivän Sana
Muut Etsivät