United States or Brazil ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suomalainen Teatteri piti huolta siitä, että Ibsenin henkilöt asetettiin ilmielävinä eteemme, ja on meillä ilo omistaa sellainen hänen naisluonteittensa esittäjä kuin Iida Aalberg, jonka asetamme siinä kohden yläpuolelle kaikkia muita. Noran luonteen tulkitsijana ei hänellä lienekään vertaistaan, ei ainakaan monta.
Kuten jo kävi selville Julian kirjeestä Noran konttoristille, rakastivat alustalaiset suuresti tätä kreivillistä pariskuntaa, jollainen suhde yleensä ei ollut lainkaan epätavallinen vanhojen aatelisperheiden omistamilla maatiloilla.
Hän oli jo kääntynyt Valentineä kohden niin uhkaavan näköisenä, että Mathieu valmistautui käymään heidän väliinsä. Mutta hän sai sitten itsensä heti hillityksi, ja hän hymyili pilkallisesti nähdessään Noran seisovan vuoteen jalkapuolessa hieman kalpeana ja kummastuneena siitä, että lapsi oli tohtinut kertoa tapahtumasta, mutta yhä vaan itseensä luottavana ja julkeana.
Nuorukainen näytti hämmästyneeltä, sillä Albert Kron tunsi yhtä vähän Salvator Rosaa kuin Julia Palm tiesi Lars Olssonin olevan Noran tilan parhaimman muonarengin. Osaatteko piirtää tai ymmärrättekö arvostella piirustuksia? kysyi taiteilijatar hetken hiljaisuuden jälkeen.
Noran tilalla siitettiin ja elätettiin lukemattomia kananpoikia, mutta kaikki ne lensivät Tukholmaan, ja harvoin harhaantui niistä joku konttoristin suuhun. Mutta siitä huolimatta hän ei tuntenut tämän näyn kiihoittavan ruokahaluaan, sillä hänen harrastuksensa kohdistui nyt johonkin vallan muuhun. Sen vuoksi lähti hän tuvalta. Albert kulki eteenpäin ja joutui kukkulan pohjoiselle vierteelle.
Mainitsemaanne onnea en tahdo teiltä kieltää enempää kuin itseltäni iloa saada omakohtaisesti kiittää teitä kohteliaisuudestanne... Mutta minä tarkoitan vaatteitanne, ja minun velvollisuuteni on lähettää ne teille takaisin. Olette hyvin ystävällinen... On hauska saada kerran tavata teidät... Missä te asutte, herraseni? kysyi tuntematon. Olen konttoristi Noran maatilalla, missä myöskin asustan.
Onko kreivi täällä, vaikka on näin kaunis ilma? kysyi konttoristi. Edesmenneellä valtioneuvos ja kreivi Virsénillä, Djursholman, Noran y. m. tilojen omistajalla, oli tapana yllättää pehtoorinsa ja muut alustalaisensa huonon sään vallitessa, jolloin häntä kaikkein vähimmin odotettiin.
Tuskin täyttäneenä kymmenen vuotta minut otettiin pois koulusta, sillä isäni oli hyvin köyhä ja äitini oli silloin jo kuollut, lisäsi hän huoahtaen; olin juuri alkanut käydä maalari-akatemiaa Tukholmassa ... mutta silloin tuli kaikesta loppu... Sen perästä olen koettanut pyrkiä eteenpäin miten parhaiten olen voinut.. Konttoristin toimelta Noran tilalla en jouda harjoittamaan mitään hauskempaa työskentelyä ... mutta kyllä olen kärsinyt siitä, etten ole kyennyt panemaan paperille en mitä pientä ja vähäpätöistä olen ajatellut, vaan sitä suurta ja kaunista, jota olen nähnyt.
Lopun tulee aina olla vaikuttavainen, rouva Linde; vaan sitä minun on mahdotonta saada Noran käsittämään. Puuh, kun täällä on lämmin. Pimeähän siellä on. No niin; tietysti. Nora. Rouva Linde. Nora. Entäs sitten ? Rouva Linde. Nora, sano kaikkityyni miehellesi. Nora. Rouva Linde. Sinun ei huoli peljätä mitään Krogstadin puolelta; mutta puhua sinun pitää. Nora. Minä en puhu. Rouva Linde.
Muuten se oikeastaan olikin Séguin joka oli hankkinut Noran, helmen, jonka hän oli varastanut eräältä perheen ystävättäreltä, kuten hän iloisesti sanoi.