Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025


Sillä tämä maallinen tavara ei oikeastaan ole ihmisen omaa, vaan herran antama laina, jota ihmisen tulee käyttää, niinkuin hänen haltuunsa uskottua leiviskää. Tässä saarnassa oli eräitä lauseita, joiden kohdalla Antti Hentunen vähä alkoi höröstellä. Mutta kun rovasti jatkoi puhettaan ja meni muihin asioihin, rauhottui hän, huomatessaan, ettei ollut puhe hänestä.

Viraltaan ja arvoltaan Antti Hentunen oli maakauppias, ja meille lienee jotenkin yhdentekevä, millä lailla hän oli päässyt siihen asemaan. Kenties tämä seikka enemmän liikutti erästä herrassa nukkunutta entistä maakauppiasta, jonka puotipalvelijana Antti oli ollut nuoruudessaan.

Löi minua olkapäälle ja sanoi, että se on aina niin hauska nähdä minua että me niin hyvin ymmärrämme toisemme että minä kuulun heidän perheeseensä. Kaunis perhe! Olkoon kuinka tahansa, niin vahtimestari on saatava täältä pois Kuulkaapas vahtimestari, seuratkaa minua minä selitän asiat tahtoisin puhua kahden kesken kanssanne. Tulkaa nyt, niin HENTUNEN. Ei ei, minä tahdon puhua suuni puhtaaksi.

Kaikissa tapauksissahan minä kolmen kuukauden kuluttua maksan teille takaisin nuo 2,000. HENTUNEN. Hm, minun täytyy sanoa, minä en tätä asiata oikein ymmärrä. Olen vanha mies ja nämä henkivakuutukset ovat semmoisia uuden ajan keksintöjä, joista ei minun nuoruudessani tietty. Luulen sitä paitsi että tekisin syntiä jos ottaisin vastaan tuon vakuutuskirjan. VILANDER. Syntiä! Mistä syystä?

Maanviljelysneuvoksen viholliset ovat hänen ympärillänsä, paljon lähempänä kuin luulettekaan. Mitä Hentunen tarkottaa? kavahti rouva. Te olette ilmiannetut. Teidän omat torpparinne. Se on valhe! huusi rouva kohottautuen, mutta heti hän taas vaipui entiseen hervottomaan asentoonsa. Omat torpparinne, arvoisa rouva.

HENTUNEN. No, mitä sanovat vanhemmat tästä? FIINA. Vanha rouva on aina nuoren rouvan puolella ja väittää ettei insinööri voi vaimoaan käsittää hän kun muka on liian sivistymätön siihen. Ja asessori pitää korviaan ja huutaa, että hän ei jaksa kuulla heidän riitelemistään, kun hänellä on kylliksi muistakin huolista. Onkohan se totta kun sanotaan että asessorilla on niin huonot asiat.

HENTUNEN. En minä menen tulkoon sitten mitä tahansa, minä en pelkää. Minä tahdon rahani pois rakkaat rahani, joita minä niin suurella vaivalla olen koonnut HAMARI. Mitä täällä niin vilkkaasti keskustellaan? Mitä on tapahtunut? LUNDSTR

Voi voi, kuinka heidän epäsopunsa on ikävä ja kuinkahan se viimein loppuukaan. VILANDER sitten HENTUNEN. Lainata rahaa omalta vahtimestarilta, onhan tuo nyt vähän nöyryttävää, mutta eihän siitä kukaan saa tietää. Kun nyt ukko vaan suostuisi minun ehdotukseeni, se vanha kettu. Jos ei, niin on siihen viimeiseen keinoon turvauduttava, vaikka se minua vähän peloittaa.

VILANDER. Jahah jahah, aijoin juuri tulla mutta sain vähän estettä. Hentunen se tahtoo sanoa Lundström AMELIE. Niin, missä Hentunen on että tulisi tarjoomaan? No, kuinka sinä olet noin hajamielisen näköinen? Mitä sinulle on tapahtunut? Voitko pahoin? VILANDER. En suinkaan en suinkaan. Olen vaan vähän hermostunut kun täytyy puhua ja kun ajattelen että Miili nyt tulee meidät jättämään

Muutenhan voisin joutua koko kaupungin pilkaksi, hahaha! HENTUNEN. Ei se minun kauttani ilmi tule. VILANDER. Onko teillä ehkä rahat mukananne, Hentunen? HENTUNEN. Pistinhän ne tänne lompakkooni, jos niin että VILANDER. No, antakaa tänne. Minä kirjoitan teille pienen todistuksen, niin asia on päätetty. HENTUNEN. Niin, kyllä minä semmoista pyytäisin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät