Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. lokakuuta 2025
Nyt on vuoro Väinämöisen, Lauluniekan laihemmankin Vuoro torvin toitotella, Soitella sotaisin äänin, Jotta untelot eläjät, Suosijat suloisen soiton, Saisi sitkaimen vetohon, Va'on pitkän pientarelle; Ehtis maahan siemenkylvö, Touko henkinen itäisi, Josta nousis nuori vilja, Oras hento heilimöisi, Ennen kaakon kalmatuulta, Hallan harmajan tuloa.
Surkaa lehdot! loppui armaan retki. Syys-iltana. Miks' rinta raukka useasti Niin vaikeroit? Kun tähdet yöllä välkkyy armahasti, Miks' ilmain tyynten halki kamalasti Sä kujerrellen soit? Sua elämäskö kiire lento Niin huolettaa? Vai itkettääkö kevään muisto hento? Oi kauhistaako mainen sääntö vento, Mi kukan kuolettaa?
Åken hento vartalo näytti kasvavan hänen puhuessaan, ja tunteen hehku loi hänen sanoihinsa ylevyyttä, joka vaikutti Bengtiinkin.
Madeleine, hento nuori kaunotar, jolla oli suuret musikaalliset lahjat, meni rakkauden pakotuksesta naimisiin jo siihen aikaan tunnetun arkkitehdin Herbetten, kauniin, sorean nuoren miehen kanssa, jolla oli huvila lähellä Monvalia, jossa hän lepäili suurten Pariisissa suorittamainsa töitten jälkeen.
Mai oli kasvanut paljon kuluneen vuoden aikana; toiset tytöt olivat lyhytkasvuisia kuten Eugen ja Dora, mutta Mai oli pitkä ja hento, hänellä oli hienot, kauniit jäsenet ja hänen silmänsä olivat siniset ja kirkkaat kuin kaksi metsälampea.
Muisto syttyy, vielä kerran, valaisten kuin ennen, lepattaapi hento liekki iki-yöhön mennen. Poltettu on kaikki, syttä jälellä ja pimeyttä. Muisto syttyy, tuikkaa sumuun sammuvaisen aivon niinkuin tähti etähinen yöhön hylkykaivon, valhe vankirotkon suuhun, riemun hulluus hirsipuuhun! Asun autiossa palatsissa kera armahani henkikuvan. Hiljaa liekuttelen mielessäni lemmenliettä tyhjän tuulentuvan.
Saattoihan se olla mahdollista että Anna Kallio rakasti Heikkiä Heikillä oli epämiellyttävä aavistus siitä, että se oli hyvin mahdollista mutta Anna Kallio oli niin voimakas ja itsenäinen, että tuommoinen pikku pettymys ei varmaankaan kovin paljoa tulisi häntä rasittamaan, kun taaskin hento, sinisilmäinen Alma Järvinen varmaan sortuisi maan tasalle, jos häntä sydänsuru kohtaisi.
Ihminen on vain hento ruoko, luonnon heikkorakenteinen esine, mutta hän on ajatteleva ruoko. Sen murtamiseksi ei tarvita, että koko maailmankaikkeus nousee aseisiin. Ilman henkäys, vesipisara riittää tuhoamaan sen. Mutta vaikkapa maailmankaikkeus olisikin murtanut ihmisen, hän on kuitenkin yhä vielä ylevämpi sitä, joka on hänet surmannut, sen tähden että hän kuolee tietoisesti.
Hän näytti vanhalta, noin viidenkymmenen vuotiaalta, kasvultaan oli hän pieni, laiha ja hento. Nähdessään vieraan, pysähtyi hän hämmästyneenä. "No, hyvänen aika, mitä näen, eikö tuossa ole ylioppilas ja Aino neiti. No sepä hauskaa, että tulitte tänne meidänkin halpaan mökkiimme; täälläpä on tänään kaikki niin epäjärjestyksessä. Olkaa hyvät ja istukaa."
Maria käy alla mielin, Kuni hento kukka, Jonka päähyt kumartuvi Otsan peittää tukka Kuni kukka heltehellä Nääntyväinen taipuu, Odottaen kastetta, kun Aurinkoinen vaipuu. Hauta kaunis kalliohon Hakattuna peitti Tomuverhon Latsaruksen,
Päivän Sana
Muut Etsivät