Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Ja minä tahdon joka hetki kiittää sinua kaikesta sydämestäni ja kaikesta mielestäni!" Publius huudahti ja kohotti hänet ylös. "Sinä tahdoit uhrata henkesi edestäni ja omasi on nyt minun. Minä sinun edestäsi ja sinä minun edestäni, minä puolisonasi ja sinä vaimonani, aina loppuun saakka!" Molemmin käsin tarttui hän Klean hartioihin ja käänsi hänen kasvonsa omiinsa päin.
»Voi, sinä puolisoni manalle mennyt henki», hän huusi sydäntä särkevällä äänellä, »palaatko nyt syyttämään minua verisestä rikoksestani? Tällä kohdallako murha tapahtui, ja tuonne luolaanko he hautasivat kuolleen ruumiisi? Niin kai on käynyt, ja ruumiisi kääntyy haudassaan minun astuessa paikalle, jonka olen punannut verelläsi, ja henkesi kärsii siitä, että murhaajasi lähestyy rauhaista leposijaasi. Käänny pois, autuas henki, käänny pois, omatuntoni jo kalvaa minua kylliksi. Palaa rauhan asuntoihin ja rukoile puolestani, miesraukan puolesta, jolla ei enää ole rauhaa maailmassa.
»Ja nyt kuule», sanoi taas herttua, »ja taas huomautan sinua, että henkesi riippuu puheesi todenmukaisuudesta mainitsivatko nuo konnat, että kuningas juuri tämä Ludvig, Ranskan kuningas, oli antanut heille käskyn tuollaiseen vehkeeseen, karata saattoväen kimppuun ja ryöstää kreivittäret?»
Kuule, skotlantilainen, urhoollinen olet ennen ollut, sillä minä olen nähnyt sinun taistelevan sano että lipun puolustukseksi olet kaatanut kaksi noista koirista sano vain yhden sano vain lyöneesi edestämme yhden ainoan oivan lyönnin, ja mene sitten leiristä pois henkesi ja hopeasi kanssa".
Siis syöpyös sielusi rikkauteen, oma pohjasi sieltä sä luo, elontarkotus, kätketty kaikkeuteen, oman henkesi helmasta tuo! ER
Ja hän aikoi varastaa? kysyi hämmästynyt Eerikki. Nuorempi Larsson pudisteli päätänsä ja kuiskasi: Kiitä omaa onneasi ja meidän kaikkien ikuista onneamme, poika, että tulit oikeaan aikaan, mutta pidä suusi kiinni siitä asiasta, jos henkesi on kallis. Kellarissa oli neljä ruutitynnyriä, jotka tulivat eilen ja olivat tänään makasiiniin vietävät, mutta unohtuivat kiireessä.
Suo henkesi etsiä, tutkia kaikki, Valo, totuus ohjeesi olkohon aina; Näin parhain käytetty sentään lienee Tuo henki, mi meissä on luonnolta laina. Pariisissa, maaliskuussa 1890. Ulapalla ollessa aavalla Se toive on sentään varma. Kun lasket aina sä yhtäänne, Niin löytyvi mannermaata Mut aavassa aattehen piirissä Vain mannermaata en löydä mä Kuin kuolon ja haudan Ja ikuisuuden.
Mutta jos toinen päivä kuluu ilman että pistetään käsiään samaan maljaan, niin suola kadottaa voimansa ja meillä on silloin täysi vapaus vihata toisiamme niin paljon kuin tahdomme. No niin, rakas vieras, sanoi Abdallah naurahtaen, saatathan siis tappaa minut huomenna sittenkun olen henkesi pelastanut.
Vihdoin syvästi huokaisten ja otsaansa tarttuen Glaukus kääntyi poispäin, käpertyi kokoon ja mutisi: »Uneksinko yhä vielä?» »Et, Glaukus, olet hereillä. Tämän oikean käden ja isäni pään kautta vannon, että näet edessäsi miehen, joka voi henkesi pelastaa. Kuule! Tiedän, mitä olet tehnyt, mutta tiedän myöskin lieventävät asianhaarat, joista sinulla ei ole aavistustakaan.
Olen varma siitä, että sinun omasi pelkäsivät yhtä paljo sinun henkesi tähden, kuin minä nyt mieheni. Tahi kuinka, täti Maria! Me luotimme enempi Jumalaan, kuin sinä, vastasi täti. Me tiesimme, että jos Luoja oli niin määrännyt, tulisi isäsi kyllä takaisin, saimmepa tietoja tahi emme.
Päivän Sana
Muut Etsivät