Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Onko kukaan sinulle sanonut, että minä ryyppään?" kysyi kapteeni. "Ei kukaan, mutta tiedänhän minä sen sanomattakin", vakuutti Helmi. "No mistä vainen?" "Siitä että henkesi paha haju on viinan löyhkää, ja olihan sinulla tuolla nurkassa viinaa ja nuot pullot tuossa lattialla olet sinä kaikki tyhjäksi juonut", sanoi Helmi tuomitsevasti.
Nyt oli hänellä käsissään kaiken henkisen suuruuden lunnassanat. Siinä ne olivat, hän tiesi ne. Niistä oli nyt vain pidettävä kiinni: Rakasta aina vain tuota suurta, tuota kokonaista! Pysy aina täällä henkesi huipulla!
Kätkien nopeasti taulun hän riensi huoneeseensa. Siellä hän luki: "Minä erosin sinusta tuskaisin mielin, mutta en vihoissani. "En tahdo, että lähdet täältä katumusta tekemättä ja että kuolematon sielusi joutuu kadotukseen. "Pakene tästä palatsista, tästä kaupungista. Henkesi on vaarassa. "Sinä tunnet Gotelindiksen ja hänen vihansa.
OLAI Enkä tarvitse minä muuta asetta kuin sinun sanasi ja sinun henkesi voiman, Herra! TOINEN N
Etkö luule, että kaikki eläimet ja kasvit, yksin metsän halveksitut kannotkin, käsittävät, kun joku on hyvä heitä kohtaan? Niin on asia, luota siihen! Ja etkö tiedä, että kaikissa eläimissä on elävä henki? Niin, niin on, mutta se on sidottu, se ei ole vapaa, kuten sinun vapaa henkesi. Se on saman Luojan työ ja elää elämäänsä, kuten sinäkin elät elämääsi.
Ja kruunun kantaa pois pajasesta seppo Ja päähän köyhän Suometar-äidin vie, Ja kansat lausuu: «Laulujen maailmassa Ei arvokkaampaa valtiatarta lie!» Lönnrot-Ilmarinen, joka kruunasit äitisi köyhän, Katso, kansasi tää työtäsi siunaelee! Lönnrot-Ilmarinen, tule maahan korkeudesta, Kaikkiin kaihoaviin henkesi lempeä luo!
Sinulla on kunniasanani, lausui hän, ja toistamiseen lahjoitan minä sinulle henkesi. Haavoitettu lankesi polvilleen ja suuteli pelastajansa jalkoja, mutta d'Artagnan, jolla ei enää ollut mitään syytä viipyä niin lähellä vihollista, keskeytti itse nämä kiitollisuuden purkaukset. Henkivartija, joka ensi laukauksen perästä oli palannut leiriin, oli siellä kertonut neljän toverinsa kaatuneen.
ORJA. Oletko vihainen herralleni, siksi että hän säästi henkesi? Sitäpä sanoisin minä merkilliseksi vihaksi. PAIMEN. Olen vanhin velholoita, syvän synnyn tietäjöitä. Kaukomiel' kadotti meidät, voitti, surmas suuren kansan. Tuot' toki enemmän pahon, ettei hän minulta edes viedä viitsinyt eloa. Siksi kostoa kovinta hälle aion ja alati häntä seurailen, samoan. Vaan on silmäni sokeat.
Armosi suo, Henkesi suo! Ja syntini saastani kauvaksi luo! Ja itse sä täytä mun tuntoni vaan, Ja mun ruumiini hallitse kokonaan! Täss olen ma, täss olen ma, Oi Jumala, Isä ja Armahtaja! Mun sielustain särje sä perkeleen työt, Anna nöyryyttä, kun mua armossa lyöt! Puhtahaksi ja pyhäksi Sun avullas tulla on tarpeheni. Sua paitsi en voi, ilman armoas en. Sulta rukoilen peson täydellisen.
Semmoisia hetkiä ainoastaan kerran elämässään kokee. Minulla on hyvä muisto, mutta jos sen joskus unohdan ja olen tyly ja äkkipikainen, niin kuin luontoni on, niin muistuta minulle tätä paikkaa ja tuota kuollutta, niin tyly mieleni on heltyvä ja minä olen muistava, että sinä kerran olit valmis uhraamaan henkesi edestäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät