Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


Suo henkesi etsiä, tutkia kaikki, Valo, totuus ohjeesi olkohon aina; Näin parhain käytetty sentään lienee Tuo henki, mi meissä on luonnolta laina. Pariisissa, maaliskuussa 1890. Ulapalla ollessa aavalla Se toive on sentään varma. Kun lasket aina yhtäänne, Niin löytyvi mannermaata Mut aavassa aattehen piirissä Vain mannermaata en löydä Kuin kuolon ja haudan Ja ikuisuuden.

Löytyvi kultaa kupiksi, Jos talonpoika tahtoo, Hopeeta housun napiksi, Ken kaluksi sen katsoo; Löytyy myös sanoja virsiksi, Kun etempätä etsii, Ja laittelevi lauluksi, Runoiksi tehä viitsii. Vaan aina tulee varata Ne monet väärät värsyt, Ettei laki sua sakota Ja pane pahat reisut. Niin saapi laulaa helistä, Ett oikein seinät soipi, Olutta juoa välistä, Kun kallo kantaa voipi.

Mikä absoluuttinen oikeus ja absoluuttinen väärä? Ja löytyykö mitään jumalaa, ja jos löytyvi, minkähän moinen? Hän itsekö ohjaa maailmaa, vai tehnee sen joku toinen? Jos Jumala onkin, on mahdoton ett' oisi hän immanentti... Ei! nythän tää, hiis vieköön, on kuin »pikku teoloogin» tentti.

Ulapalla ollessa aavalla se toive on sentään varma, kun lasket aina yhtäänne, niin löytyvi mannermaata mut aavassa aattehen piirissä vain mannermaata en löydä kuin kuolon ja haudan ja ikuisuuden. Itämerellä 20/6 1890.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät