Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Sädekehällä se ympäröi pimeät pilvet, kun hän kätensä ojensi siunaten ja lausui: "Silloin olet vapaa, Päivän poika!" Helsinki on siitäkin syystä edellä kaikkia muita kaupunkeja, että täällä on niin paljon neroja. Ja uusia syntyy syntymistään. Erittäinkin loka- ja marraskuussa. Se on kai aiottu korvaukseksi siitä että luonto silloin alkaa vaipua karuun hedelmättömyyteen.
Täällä on tarjona hiukka kaikkia mitä meidän maassa löytyy, yksin maan umpilampien tyyneys, kansan elämän koreilemattomuus, vanhan ajan tapa ja harmaan muinaisajan muistot aivan puuttuvat. Helsinki ei myös ole kirkon, ei kaupan, ei teollisuuden, eikä suomalaisen kansanhengen pääkaupunki.
Helsinki poltettiin, kun ei ollut aikaa eikä hevosia korjaamaan pois sinne koottuja runsaita varoja. Muutamat sanovat sen tapahtuneen Lybeckerin käskystä, ja varmaa on, että neuvoskuntakin häntä siitä paljon moitti. Lybeckerillä oli erinomainen kyky herättää närkästystä ja nurjaa mieltä. Kesällä hän tahtoi venäläisten lähetessä polttaa Turunkin "vihollista vahingoittaaksensa."
Tätä tosiasiaa ei minulla näissä muistelmissani ole aikakirjoihin merkittävänä, vaan minun oli, niin nololta kuin se ehkä tuntuu, koko ajan toimittava siinä olettamuksessa, että Helsinki oli ja pysyi venäläisten vallassa. Ja niinpä oli minulla ainakin yksi jo ennakolta selvä ja varma toiminta-ohje: tuo seikka täytyy minun muistaa, jos joku sen unohtaisi.
MAUNO. Minkätähden meistä erosit, Anna? ANNA. Ilman vaan. MAUNO. Tule takaisin; sinne kerääntyy yhä enemmän nuorta väkeä. ANNA. Ei minua haluta. MAUNO. Arvelimme lähteä Sorsakosken aholle leikkimään. Siellä iloa ja riemua syntyy tänä iltana. Voi, Helsinki! Tule pois joukkoon, Anna. Mitä? Ollaanko me vielä hiukan nurpeissamme tuosta äskeisestä kiistasta? ANNA. Kiistasta?
Pieneksi ja melkeinpä olemattomaksi meni koko Helsinki siellä lahtien pohjassa tämän mahtavuuden rinnalla. Ei ainoatakaan laukausta kuulunut mistään. Yön veristen ja tuimain ottelujen perästä varmaan lepäsivät sekä täällä että siellä, raskimatta kummaltakaan puolelta antaa ensi merkkiä uuden taistelun alkamiseen.
Kun Helsinki täten on muodostunut oikein suuren kaupungin tapaiseksi, on siihen siten tarttunut tällaisten kaupunkien varjopuoliakin. Ei voi kieltää, että komeutta sekä ylöllisyyttä asunnoissa, puvuissa ja nautinnossa on Helsingissä tavattavissa enemmän, kuin köyhän Suomen kansan pääkaupungille soveltuisi.
Helsinki leviää särkällä, joka Uudenmaan manteresta pistäikse eteläänpäin Suomenlahteen ulos, muistutellen Kreikanmaata mieleen. Perustana on jokapaikassa harmaakivi, joka välin kohoaa yhtenäisiksi valleiksi, välin törröttää yksinäisinä kukkuloina, joiden välillä vedenjätemulta ja savi on notkojen pohjan peittänyt. Meri on tähän niemimaahan leikannut monta lahdelmaa ja poukamaa.
Se oi liian likellä Pietaria, pysyäksensä erillään sen pyörteistä, liian likellä Itämerta, ollaksensa Euroopalaisia tuulenpuuskia tuntematta ja kuitenkin kiinni Suomessa, jonka jokainen sydämen tykytys ulottuu tähän ympärystän äärimmäiseen kohtaan; tämmöisenään Helsinki näkyy olevan luotu voimallisesti vaikuttamaan maansa tuleviin onnen vaiheisin.
Tuli tyyni, ja moni, jot' ei murtanut myrsky, nyt sortui tyynessä, veltossa veessä, mut ainapa Erkko ol' joukkonsa eessä, oli aurinko mailla tai hyökäsi hyrsky. Näin seisoi hän kohta jo kymmenen vuotta. Nyt kaatunut on hän. Ken hänet kaasi? Sa ääneti seisot. On vastaus suotta. Sun puolestas vastaa kansas ja maasi. Keväällä 1900. HELSINKI HELMIL
Päivän Sana
Muut Etsivät