Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. toukokuuta 2025
Keneksi minua luuletkaan! Niinkö? Huomaan, että Helsinki on kehittynyt minun ajoistani. Huimaavasti. Suottako meitä edeltäjäkansaksi sanotaan. Muttila kertoili vielä yhtä ja toista muutakin Helsingin oloista. Johannes huomasi yhä enemmän joutuneensa jo liian kauas niistä voidakseen edes mielenkiinnolla seurata toisen tarinaa. Kuitenkaan se ei vaikuttanut häneen vastenmielisesti.
Helsingin pommitus olisi tuona hetkenä hyvin todennäköisesti sellaiseksi sytykkeeksi riittänyt. Se olisi kyllä, Helsinki, muutamassa silmänräpäyksessä murskattu, mutta viesti siitä olisi välttämättömästi synnyttänyt verisiä melskeitä suomalaisten ja venäläisten kesken kaikkialla sisämaassa, jossa lakkoliikkeen muuttuminen ilmikapinaksi samalla olisi ollut välttämätön seuraus.
Suomen sotaväki peräytyessään sytytti kaupungin tuleen, niin että se toisen eränsä paloi tantereen tasalle. Kahdeksan vuotta makasi sitte Helsinki autiona, tyhjäksi hylättynä; sen kadut olivat täynnä ruhkakasoja ja kasvoivat pitkää heinää.
"Kaarle XII on hullu", huusivat yhteen ääneen sen ajan valtiomiehet, ja tsaari Pietari oli luultavasti samaa mieltä. Ainakin oli Ruotsin leijona menettänyt kaikki toiveensa Konstantinopolissa, ja tsaari sai nyt huoletta ruveta valloittamaan Suomea ja siten täydentämään valtaansa Itämerellä. Ensimmäisen iskun kotkan kynsistä sai Helsinki.
Se Helsinki tuntuu minusta nähden nyt olevan kokonansa ummella: ei sieltä saa' vastauksia kirjauksilleni, ei anottuja tarpeellisia kirjoja, ei työvaraakaan. Niin olen jo kirjoittanut 13 kirjausta yhdestä asiasta, 9 kirjausta asiamiehelle ja kuin en sitä saanut liikkeelle, sitte toisen välimiehen kautta, mutta ei silläkään neuvoin ole parempaa apua tullut.
Noin neljän vuoden kuluessa hän on sommitellut seitsemän runovihkoa, joista mainittakoon "Yökehrääjä", "Sata ja yksi laulua", "Tuonelan joutsen", "Ajan aalloilta" ja "Hiihtäjän virsiä". Yksityisistä runoista ovat muistettavia "Henrik Ibsen", "Kansa kalliolla", "Helsinki sumussa", "Mietelmiä", "Marjatan laulu", "Jaa, jaa!" y. m. m. Loppukatsaus.
Niissä kylissä, joita tähän saakka olemme kuvanneet, on, kuten mainittu, kantaväestönä olleet Inkerin suomalaiset. Nyt tulemme erääseen siirtokuntaan, missä on kylä, jonka väestö on tai ainakin alussa on ollut vaan Suomesta karkoitettuja pahantekijöitä. Tämän kylän nimenä on kruunun kirjoissa Helsinki, mutta naapurien kesken sitä sanotaan Ruotsinkyläksi eli Putkovaksi.
Olihan vain sattuma, joka saattoi minut hänen luoksensa.» »Johtuu mieleeni Helsinki ja ylioppilaselämä ja meidän kaikenlaiset harrastuksemme ja laamannin kanta ja sitten tämä supisuomalainen sivistys täällä täällä on kaiken juuri ja pohja. Olenko ehkä taaskin, niinkuin Risto sanoisi, fantasti, mutta nyt minä näen kaiken kuin sisästäpäin, enkä juhla-innostuksen ja kokkotulien valossa.»
Koska Helsinki on meren rannalla, voipi sieltä monesta paikasta myös nähdä aavan meren. Sellainen paikka on varsinkin n.s. Ohservatori-vuori, jossa on laitos tähtitieteellisiä tutkimuksia varten.
Jos katsotte Helsingin asemakarttaa tai muuten tunnette tämän kaupungin ja samalla tahdotte pitää mielessänne, mitä asevoimia venäläisillä vallanpitäjillä tarpeen tullessa olisi ollut käytettävänä, niin onpa myönnettävänne, että Helsinki oli kerrassaan turvaton. Viaporin linna yksin täydellisesti vallitsee tämän kaupungin.
Päivän Sana
Muut Etsivät