Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Kuin savu, tomu, katosi kaikki, kapina kukistettiin, hän itse sortui, ja kaikki hänen puoluelaisensa hajoitettiin. Samoin käypi myös natsarealaiselle ja hänen opetuslapsilleen, jos heidän oppinsa on ihmisistä. Jos se sen sijaan on Jumalasta" tässä hän korotti kätensä, ja hänen silmissään näkyi harras sisällinen loisto "niin ette voi sitä tyhjäksi tehdä.
Joukon eessä joka kerran, kun ol' lähtö ryntäämään, vanha Lode hetken verran viipyi, paljastaen pään. Hurskas, vakaa, valkohapsi, noin hän rukoeli nyt, sitä vanhus, mit' ol' lapsi äidin-piennä äännellyt. Hetki harras, rauha pyhä! Paljahaksi joka pää! Luodintuisku yltyy yhä, sattuu, sivu lennähtää; kenttään jää jo jääkäreitä, seis! Vast' alkaa kilvoitus, jahka ensin isämeitä sekä Herran siunaus.
Ja sopiiko minun epäillä, että hän ja hänen hurskas, harras vaimonsa, jotka käyvät köyhien luona ja hoitavat sairaita, rakastavat Jumalaa ja koettavat palvella Häntä?
Vaan tämä, viittauksilla häntä pidättäen, vastasi: "Jalo nainen, säästäkää tämä palkinto jollekin toiselle. Se, joka teille puhuu, ei suinkaan ole, mikä hän näyttää olevan. Kerran ennen jo sattumus hänet toi teidän tiellenne. Hän on harras, uskollinen palvelija... En uskalla sanoa: vanha ystävä." Tämän äänen ensi heläyksistä amazoni jo säpsähti.
Vaan tää on harras pyyntöni: Luo mulle nöyrä mieli. Tee lempirikkaaks rintani Ja vilpittömäks kieli. Ma lakkaamatta horjahdan Nyt synnin hetteheille. Suo voimaa, että kiiruhdan Taas siveöiden teille. Kirje entiselle ystävälleni. Vaikk' aika muuttuneena Nyt vastahani käy, Elooni suuttuneena En sittekään ma näy. En etsikkään ma rauhaa, En tyyntä toivokkaan. Kun elon myrskyt pauhaa, Ma nauran vaan.
Heti kuin hän pääsi Uriah Heep'iä vartioimasta, jota hän piti silmällä semmoisella tavalla, että minä en koskaan ole parempaa nähnyt, alkoi hän palvella Mr. Wickfield'iä. Ja hänen harras tahtonsa olla hyödyksi niissä tutkinnoissa, joita olemme tehneet, ja se tehokas apu, joka hänestä on ollut, kun hän teki otteita, kopioitsi, toi ja vei, on todella innostuttanut meitä".
Miksikä en, sanoi Stiernhielm totisena, minä olen harras luterilainen; muuten en olisi sitä tehnyt. Täten jatkui puhe, milloin vakavana, milloin leikkisänä, kunnes puoliyö yllätti. Silloin Stiernhielm nousi ja vähäinen iltaseura hajautui.
Narkisso oli harras metsästäjä ja oleskeli sentähden mielellänsä metsissä, ajellen hirviä ja muita metsän kepeä-jalkaisia eläimiä. Eräällä paikalla metsässä oli lähde. Vesi oli siinä niin kirkas kuin taivas, pinta niin kaunis ja tyyni kuin immen silmä. Paimen karjoinensa ei ollut ikinään sen vierille joutunut.
«Ernst, voimani ovat vähäiset», vastasi Elise pusertaen rikki kyyneleen, «eikä kukaan tunne sitä paremmin kuin sinä; mutta tahtoni kyllä on harras; minä koetan parastani, ja sinä tuet minua!» «Niin! koettakaamme molemmat!» huudahti laamanni iloisesti nousten seisoalleen. «Kiitos Elise! Kiitos kultaseni!» hän jatkoi hellästi suudellen häntä kädelle, «menenkö heti noutamaan tänne lapsen?
Algernon saapui jo aikaisin ennen puolta päivää. Hänen katseensa oli harras ja äänensä niin sydämmellinen, kun hän Emiliaa puhutteli, että tämä varsin heltyi ja sai kyyneleitä silmiinsä. Kaikki oli nyt hyvin näitten rakastavien välillä, eikä kukaan tietänyt, miten niin oli käynyt, eipä he itsekkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät