Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Ja että tekin, maisteri Hagman, niin vakavan näköinen .,. teistä olisin voinut kaikkein viimeksi odottaa, että menette ikkunoita särkemään. Mutta emmehän me ole ikkunoita särkeneet! Niin ainakin setä kirjoitti. Eihän setä niin, vaan että ainoastaan epäiltiin, oikaisi Kaarina. Niin, mutta kumminkin... Mamma, oliko ukko hyvin vihainen?
Tyttöjen ilo ja hyvä mieli oli niin hillitön, että ruustinnan täytyi toruen sanoa: Tytöt, tytöt, ajatelkaa toki En minä, mamma, osaa mitään ajatella on niin äärettömän tervetuloa, tervetuloa! Tervetuloa, herra Hagman! Hss ... pappa tulee...
Eivät he sitä tästä maailmasta etsikään. Taas pulpahti itku ruustinnan rinnassa, tällä kertaa säälin ja osanoton itku. Kaarina-parka, olisiko hänkin onnettomasti rakastunut? Ja kehen? Ei kai muihin kuin Hagmaniin. Mutta miksei Hagman ole häneen?
Emme siis aio tosiasioita kieltää, vaan ainoastaan osoittaa, että ne eivät ole mitään rikoksia emmekä me siis niiden johdosta rangaistukseen syypäät. Jaa, kyllä minä kaikessa tapauksessa vaadin todistajia kuulusteltaviksi, sanoi vallesmanni. Silloin täytyy meidänkin ilmoittaa todistajiksi kaksi henkilöä: maisteri Hagman ja Hän on jäävi, hän on minun lankoni! huusi Handolin.
Tervetuloa tänne kaikki! Yhdyn viimeiseen puhujaan! sanoi Robert, heidän välissään istuen, Anterolle ja Ristolle. Ja minä myös, virkkoi Naimi. Kiitos, herra Hagman, puheestanne Korkeasaaren kalliolla! Se oli paras puhe koko promotsionissa. Todellakin!
Hän oli noutanut ja tuonut heille kahvia ja istuutunut tuohon Laurin pöydän päähän. »Mikä kirja se on, jota sinä luet?» oli hän kysynyt. »Et taida sinä tämmöisistä kirjoista välittää.» »Miksi sinä niin sanot?» oli Hagman sanonut, vähän moittien. Mutta ei hänkään sitten sanonut, mikä kirja se oli. Oli jo melkein pimeä tuvassa. Isosta uunista tulvahti vastaan suloista lämmintä.
»Minä kysyn sinulta, Antero Hagman, pyhän kolminaisuuden nimeen ja Jumalan seurakunnan läsnäollessa, tahdotko sinä ottaa tämän Emelia Laukkasen aviovaimoksesi ja rakastaa häntä myötä- ja vastoinkäymisessä?» Tahdon! hän melkein huutaa; siinä on uhkaa, kiukkua, epätoivon viimeistä yritystä pelastaumaan ... hän sitä itsekin säpsähtää ja huomaa kummastusta muidenkin kasvoilla.
Oliko maisteri Hagman näkemässä sitä väkivaltaa, mitä pietistit tekivät Korpivaarassa? kysyi professori. Ei siellä minun tietääkseni mitään väkivaltaa tapahtunut.
Hän on voinut sairastua uudelleen... Miksi tämä kaikki onnettomuus nyt yht'äkkiä tulee minun päälleni? Antakaa anteeksi, herra Hagman, että minä näin, mutta tehän ette syö mitään ... olkaa hyvä... Helander tästä nyt ainakin riemuitsee ja kaikki muut heränneet... Mitä syytä on mammalla semmoista uskoa? sanoi Hanna, joka syrjempänä toisen pöydän ääressä istuen ei ollut tähän saakka mitään puhunut.
Mielenosoittajain joukossa ovat valitettavasti esiintyneet ensimmäisinä Lauri ja hänen asuntotoverinsa maisteri Hagman. »Mistä syystä minulle suotiin kunnia tulla tällä tavalla huomatuksi, siihen ei minulla ole tilaisuutta tällä kertaa puuttua.
Päivän Sana
Muut Etsivät