United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kohta hän tuon näki, katsahtain rivikuntia pitkin, toisen riistävän pois asun uljaan, maassapa toisen kaattuna, haavastaan punahurmein pulppuavaisin. Päin etumaisien eelle hän riens, asu välkkyvä yllään, 87 kaikuvin huudoin, kuin ikihehkuva liekki Hefaiston. Huutajan tuiman tuon heti huomasi Atreun poika, miehekkäälle jo näin sydämelleen synkkänä lausui: "Voi mua!
Kun sunnuntaina kaikki iloissaan riensivät ulos kaupungista, kun Martti mestari, haavastaan jo melkein paranneena, häntä pyysi lähtemään hänen ja Roosan kanssa kävelemään kilpakentälle, silloin juoksi hän, seurasta huolimatta ja aivan menehtymäisillään tuskasta ja rakkaudesta, yksinään kylään ja kukkulalle, missä hän Reinholdin ensikerran oli tavannut.
He tahtoivat antaa hänen tointua hänen haavastaan, jos hän kykeni. Kun siis Afrikalainen katsoi ylös, hän näki kaikkien käsillään osottavan, että Britannialainen saisi elää. Hän kääntyi huolimattomasti pois ja esille tulevat palveliat nostivat ylös haavoitetun ja kantoivat hänen pois. Labeota itseä oli viimeinen taistelo inhottanut.
He tunsivat itsensä nyt rauhallisemmiksi ja päättivät levätä, sillä sekä ihmiset että elukat olivat kovin väsyksissä kiireisestä marssimisesta, ja vaikkei Heikki sanonut mitään, niin näkyi kuitenkin selvästi, että hän kärsi suurta tuskaa haavastaan. Sattumalta matkamiehet olivat kulkeneet Daal-joen poikki sellaisesta paitasta, missä pieni lisäjoki siihen laski.
Hän oli kuollut ja vaimovanhus päivitteli: »Hän on piispan aatelis-ratsupoika! Pitikö hänen nyt ensinnä kaikista kaatua!» »Niin», sanoi eräs kantajista. »Juuri hänen haavastaan onnettomuus huutaa meille pahaa ennettä, sillä hän ei kaatunut vihollisten hyökätessä, vaan meidän omasta leiristämme lentänyt kuula hänet surmasi.» Iikka hämmästyi. »Niinkö todella?»
Siinä silmänräpäyksessä, kun Bjelken miekka katkaisi hänen sormensa, katkesi hänen ylpeä uskonsa niinkuin tammi, johon ukonnuoli iskee. Ei hän haavastaan pyörtynyt; hän pyörtyi siitä tiedosta, että hänen onnensa oli mennyttä. Vuorokausi kului. Pakkanen vahvisti jäätä, ja koko Ruotsin sotajoukko oli vilkkaassa liikkeessä. Tuo näky elätti sotilasten mieliä.
Porta Trigeminan kautta hän meni Forum boariumille. Janustemppelin luona väkijoukko pidätti häntä hiukan. Haavastaan huolimatta hän kulki niin nopeasti, että Syphax ja Lucius Licinius jaksoivat töintuskin seurata häntä. Useita kertoja he kadottivat hänet näkyvistään. He saavuttivat hänet taas. Hän aikoi mennä Porta carmentaliksen läpi ja päästä siten Kapitoliumille takaapäin.
Akhaijein ... koht' oli muistaminen Filoktē'tēs: tietäjä näet ilmoittaa heille, ettei Troiaa voida ilman hänen apuaan valloittaa. Hänen haavastaan ja hänen hylkäämisestään kerrottiin "Kypria"-eepoksessa, hänen hakemisestaan kreikkalaisten leiriin toisessa "kyklisessä" eepoksessa, ns. Medōn, Oileuksen avioton poika, siis ns.
Hän on sytytyslanka, joka johtaa ruutitynnyriin, mutta pitää varoa, ettei kaikki räjähdä ilmaan, ajatteli kuningas heittäessään hyvästiä rohkealle ja vaaralliselle alamaiselleen. Kello soi, ja vartiovuorossa oleva adjutantti astui sisään. Kutsu tänne se nuori mies, joka odottaa päästäkseen puheilleni. Kohta sen jälkeen tuli Paul Bertelsköld, vielä kalpeana haavastaan.
Vuorelaiset olivat vähän kahdella päällä siitä, kuinka heidän piti sovittaa Menteithin tointuminen haavastaan yhteen ilmestysnäyn kanssa, ja kokeneet ennustajat olivat milt'ei suutuksissaan hänelle siitä, kun hän ei kuollut. Mutta toiset arvelivat näyn jo silläkin tulleen täytetyksi, kun haava oli tullut isketyksi samalla kädellä ja samalla aseella, joista ennustus oli puhunut.