United States or Germany ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kohtapa huomasi tuon Menelaos, mies sotimieli, kuink' eturinnass' asteli noin hän askelin aimoin; niinkuin leijona riemastuu, kun on tiell' iso riista kaattuna, kalliokauris tai hatasarvinen hirvi; sen peto nälkiynyt himoll' ahmii, vaikk' ajoparvi vainoten kimppuun käy, rajut koirat, pyytäjät reippaat: riemastui Menelaos Aleksandron jumalsorjan silmin nähdessään, tilin alle jo koituvan konnan, vaunuiltaan asevarjehineen heti karkasi maahan.
Kohta hän tuon näki, katsahtain rivikuntia pitkin, toisen riistävän pois asun uljaan, maassapa toisen kaattuna, haavastaan punahurmein pulppuavaisin. Päin etumaisien eelle hän riens, asu välkkyvä yllään, 87 kaikuvin huudoin, kuin ikihehkuva liekki Hefaiston. Huutajan tuiman tuon heti huomasi Atreun poika, miehekkäälle jo näin sydämelleen synkkänä lausui: "Voi mua!
Heti maahan puski nyt, jänteen jännittäin, hän jousta ja taiten laski sen tanterehen; piti kilpiä kumppanit eessä, ettei hyökkäis päin pojat aimot akhaijien, kunnes kaattuna ankara ois Menelaos, Atreun poika.
Ruhtinaskaupunkiin Priamonpa kun sankari moinen kaattuna kannettais, jalo saalis, kamppaelusta, kohta akhaijit pois tamineet Sarpedonin sorjat antais, noutaa Ilioniin uros itsekin saatais; sillä nyt kumppani kaattu on miehen sen, jok' akhaijein laivoill' uljain on sekä myös valioimpia johtaa.