Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Kai minun sitte pitänee sanoa sinulle vielä muutakin, mitä en vielä ole sanonut, Mutta jos siitä ainoallekaan ihmiselle sanallakaan hiiskut, niin olet onneton. Katso, Pekka, minä ja Maria neiti epäilemme, että jumalaton Inkeri on lumonnut nuoren Aadolf herran... Hoo, huudahti Pekka ihmeissään.
Näin olivat asiat majurin talossa, kun kello löi 10. Siihen aikaan, kun nämä seikat tapahtuivat, oli tämä hetki luettava jo enemmän yöksi kuin illaksi. Kadulla ei käveliöitä silloin enää näkynyt. Turku nukkui unessaan. Oli siis kummallista, kun ääni, jonka jo kahdessa tilaisuudessa ennen olemme kuulleet, huusi herrain kamarissa niin kovasti, että se saliin kuului: «Hi, hi, hoo«.
KIRJURI. Kirjoita vaikka keisarille, minä en siitä välitä! Niin, minä en enää välitä! Niin, minä en enää välitä koko maailmasta. Jos olisi minulla tässä myrkkyä, niin pistäisin suuhuni, että pääsisin tästä elämästä. Hoh hoo sentään! KIRJURI. Ah, mitä näen minä! Hän! Onko se täällä? KIRJURI. Hansikkasi? En tiedä varmaan; en minä ole sitä nähnyt
Emme myöskään saa jäädä sillalle katsomaan laivaa, joka kauan odotettuna nyt vihdoin ulkomaalta tulee. Riennämme kiireesti suuren herrasjoukon läpi, jonka keskuudesta kuulemme tutun äänen huutavan: «Hi, hi, hi, hoo!« Laiva, joka tulee, on tuon laihan raatimiehen
Tehän olette Scylla-nimisen laivan isäntä? Olen, mynher, isäntä ja kapteeni samalla kertaa. Minä tulen juuri laivastanne: kävin sitä katsomassa... Hoo, mynher! Vahinko etten ollut saapuvilla, kun teitte minulle sen kunnian... Mainio laiva, se Scyllanne... Oi, mynher, vaatimaton, hyvin vaatimaton. Vielä mitä! Minä en useinkaan ole tavannut semmoista kauppalaivaa.
Hoh hoo, voiko kukaan minulle sanoa, mitä varten tässä maailmassa on niin järjestetty, että kun ensin on ollut oikein lysti, niin sitten tulee jäljestäpäin niin penteleen ikävä? Minä en ainakaan sitä ymmärrä. Kunpa silli nyt edes joutuisi. Kamreeri. Hilma.
Kello löi kolme, kun kreivi oli saattanut ulos viimeiset. «Hi, hi, hi, hoo! Hupainen, hauska ilta!« virkkoi laiha raatimies mennessään. «Uh! Sinulla on tänään ollut onnen päivä!« vastasi lihava. Kreivi G. käveli yksin jääneenä pari kertaa salinsa poikki. Hänen poskensa olivat punaiset, hänen silmänsä loistivat, hänen huulensa nauroivat. Viini oli vaikuttanut tuon.
Mutta hän kuuli tuolta sisältä jotakin epäilyttävää ja hän meni sinne. Polluks avita! Vanhalla Burbolla on ehkä tuolla takahuoneessa joku naikkonen. Kuulin äsken naisen äänen kirkuvan. Tuo vanha akka on mustasukkainen kuin Juno.» »Hoo, mainiota!» Lepidus huudahti nauraen. »Tule, Klodius, menkäämme jakamaan saalis Jupiterin kanssa! Ehkä hän on löytänyt Ledan.»
Ja kun minä en ole huomannut! Se oli pappa varmaan kävelemässä aamulla, kun minä kävin hänen kamarissaankin. HILLERI. Hoo, herra pormestari oli jo varhain liikkeellä, minä näin. PORMESTARINNA. Minä en tiedä minkä vuoksi minä olen nyt niin iloisella mielellä! Minä olisin nyt valmis vaikka tanssimaan!
Laiha raatimies kävelee edestakaisin rannalla suuren ihmisjoukon keskellä. «Hi ... hi ... hoo!« nauraa hän. Silloin kuului, kello lähes 9 illalla, kamala huuto pohjoisesta päin: «Valkea on irti!« «Sammutettakoon!« sanoi raatimies kun sai kuulla Aningaisten mäellä saakka vaaran olevan. Majuri s makasi liikkumatta sairasvuoteellaan. Hän puhui väliin muutamia sanoja; hän oli tajullansa.
Päivän Sana
Muut Etsivät