Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
Porsas vilisti katua pitkin saparo ojona ja miehet ja Kotilaisen poika perästä niin että tukka oli suorana takana. Pojan riemu yltyi. Hän juoksi ikenet irvellä ja iloitsi: »Voi kun miehen tukka leuhkaa!» »Juokse kovemmin, Antti!... Kussuta vähän juostessasi», hätäili Jussi.
Sitä ei ollut täällä ikänä ollut; kosken rannalla oli se tarpeeton; puolta wirstaa likempänä ei semmoista ollut. Lautta! turha sekin, ei semmoista ennättänyt laittaa, sillä wiimeiset osat jääpadosta näyttiwät tuossa paikassa tulewan alas. "Woi, woi rakas waimoni!" hätäili tuskissansa Jaakko.
»Sinähän olet laulajapoika», sanoi lehtori ihastuneena. »Olen minä laulanut lantin edestä, vaan en minä nyt tahdo lanttia», selitti poika. Laura nousi kärryissä seisomaan kääntyen päin poikaan ja otti kaulasta: »Minä pidän sinusta.» »Elä, elä pidä!» vastusti poika hätäillen. »Pidän minä», väitti Laura. »Meidän käy hullusti, jos pidät minusta», hätäili yhä tuimemmin poika.
Hein'ahon lapset kertoivat niin tarkalleen, minkä näköinen hän oli ollut: mustasilmäinen, pitkä ja laiha, hyvin vihaisen näköinen ja kurttunaamainen. Ja Simo Hurtan kiroilemissanaa oli käyttänyt, semmoista vieraskielistä. Entä sitten se kultaraha... Keneltä muulta se semmoinen olisi tipahtanut? Tunsinhan minä sen. Voi, voi, jos hän vielä tulee näille maille, hätäili Leena.
Aivanhan se nyt kuolee vilusta!» Poika sanoi: »kun tuolla ojalla, myllyn ruuhesta, vesirattaan alta yritin saada puuta poijes, jonka vesi sinne oli vienyt, että olisin saanut myllyn pyörimään, niin putosin koskeen ja olin hukkua sinne», selitti poika toimessa. »Huijui kun on vilu»! hätäili hän. »Voi hyvä Jumala, kuinka uskalias sinä olet! Mitä sinä sinne menit!
Muori sanoi puutarhuri sopisihan panna kuntoon se huone, mikä on pikku Marian vieressä. Sillä tapaa hänellä olisi aina tohtori saapuvilla! nauroi hän. Santa Josefa! hätäili muori mitä ihmettä sinä puhut? Se huone on täynnä rotanreikiä ja liian pieni tohtorille! Antakaa se minulle sittenkin! pyysi Adelsvärd.
Ilomielin teen työtä ja sinun tyytyväisyydestäsi olen saava runsaimman palkintoni. Jo huomispäivänä lähden työpaikkaani." "Ethän toki aio kokonaan minusta erota?" hätäili Georgin äiti. "Se olisi liian raskasta." "En", vastasi Georg. "Joka ilta olemme yhdessä. Tässä isossa kotikaupungissani löydän kaiketikin semmoisen työpaikan, ettei minun tarvitse olla yötä mestarin talossa.
Esteri vakuutti, että kyllä hän ymmärtää, vaikka surukseen huomasi, että Juhon puhe oli todella huonontunut. Ja kuin pelolla hän kysäisi: »Ymmärtäähän Katri?» Juho pudisti päätä. »Herra auta ja siunaa! Tule. Juho rakas, tule, onneton!» hätäili Esteri lähtien kiireesti taloon. Käskien Juhon mennä tuvan puolelle meni hän hakemaan kirjoitusneuvoja. Tuvassa oli pienet tanssit.
Tuli autiossa talossa ... huih, katso! Roosa-neiti värisi kuin lapsi tarttuessaan kaksin käsin ystävänsä käsivarteen. Hänen silmänsä olivat kuin juotetut siihen häilyvään, kelmeään liekkiin. Se ehkä heijastaa lyhdystä. Vai lyhdystä, hätäili piika, katsokaa. Hän peitti lyhdyn hameittensa alle, ja tuli näkyi sittenkin. Mutta eihän siellä voi olla ketään, puhui rouva, koettaen näyttää miehuuttaan.
"Mitenkä ja millä lailla se asia saataisiin toimeen? voi sanokaa hyvä naapurin emäntä, sanokaa Jumalan tähden sanokaa! sepä olisi kovin hyvä asia se", hätäili Katru, niinkuin se, joka hukkumaisillansa ollessaan koettaa tarttua jokaiseen häntä lähenevään oljen korteenkin. "Ettekö te tuohon ikään elettyänne vielä noita keinoja tiedä?
Päivän Sana
Muut Etsivät