Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Mutt' ei kenkähän tiedä, ett' kauneus sen Onpi kyynelet aallokon murtunehen. Florio kertoo Lapinmaan peikoista. Ootko kuullut sä peikoista Lapinmaan, Kuin ne tarttuvat kovasti kulkijaan, Kuin ne järvillä, tuulissa temmeltävät, Sua, silmäsi lumoten, viettelevät? Otin sauvan ja läksin mä astelemaan Läpi Suomen ja kauemmas pohjolaan; Mua karhuni metsissä tervehtivät.
FLORIO. Ken olet sinä, vanha, paleltunut mummo, jota en ole koskaan ennen nähnyt? MAIJA. Hän kysyy, ken minä olen! Ja kuitenkin se olen minä, joka olen tuhannen vuotta hänen kanssaan rakentanut laivoja puroihin, maalannut perhoisten siivet ja kerinyt kultalankaa aamuruskon hunnussa! Kas, miten ne ovat käärineet minut talven turkkeihin! FLORIO. Oletko se sinä, Maija!
Toisen kukunnan aikana pudottaa hän päältänsä pois valkoisen lakanan, parran ja naamion. FLORIO. Tässä olen, metsä! Tässä olen, taivas! Tässä olen, meri! Kaikki suuri tulee hiljaisuudessa. Aamu kirkastuu yöstä. Kevään vihanta kohoaa talven lumesta. Kaikki, mikä kärsii, hengittäköön terveyttä. Kaikki, mikä on kuollut, herätköön uuteen eloon! PERHONEN. Kummallista!
Uneksuin, että olin paleltunut kuoliaaksi. FLORIO. Ei, saat elää onnellisena lyhyen perhoiselämäsi. Saat kokonaisen viikon vielä lentää kukasta kukkaan ja kiittää Jumalaa. KOBENNOINEN. Uneksuin sinisestä järvestä, jota en koskaan saisi nähdä.
FLORIO. Sinä saat liidellä kimeltävässä auringon valossa sinisten aaltojen yli, ja kun kuolet, tulee Unda Marina pitämään sinua, niinkuin timanttikoristetta, liehuvissa suortuvissaan. MAIJA. Florio, Florio, missä olet viipynyt niin' kauan? Me odotimme sinua, kuten prinssiä, loistavassa juhlakulussa, ja sinä tulit köyhänä lumiukkona, unohdettuna ja tuntematoinna!
Mutta se on kuitenkin hän! Minä lyön vetoa kaikista maailman juoruista, että nyt ei prinssi Florio enää voi olla kaukana. Ei, mutta kuulkaa, tuossa se nyt tosiaankin on! K
Hän on prinssi Florion kamaripalvelija; hän odottaa herraansa ja siivoaa hänen viheriäistä linnaansa. Florio on kiltti poika, mutta vähän turhamielinen, kuten kaikki nuoret prinssit. Hän tahtoo saapua tänne kuninkaallisesti. Senvuoksi saamme me toiset odottaa ja väristä. Mutta kuka visertää tuolla ylhäällä pilvissä? Olisiko se leivonen? Mahdotointa! Hän paleltuisi kuoliaaksi.
Oi, miten nuo julmat, ymmärtäväiset ihmiset ovat rumasti pukeneet kevään iloisimman tyttösen! Tule, saa'os jälleen vapautesi! Minulla on sinulle pyyntö, Florio. Kaikilla koululapsilla on tänään vapaapäivä, ja kaikki ovat olleet aivan onnettomia, kun on ollut näin kylmä ja lunta. Pyydä, että taivas selkenisi! Anna meille kaunis Vapunpäivä! FLORIO. Eikös käki ole jo sitä teille luvannut? Katso ylös!
Svante April, poikaveitikka, äänetöin henkilö. Kaiku, poika, jolla on torvi. Prinssi Florio, metsänkuningas, valepuvussa. Perhonen, poika. Korennoinen, tyttö. Kaksi sinivuokkoa, äänettömiä tyttöjä. Käki, poika. Koululapset poikia ja tyttöjä. Näyttämönä on metsä. Molemmat sinivuokot nojautuvat nukkuen puun runkoa vastaan. Svante! Minun korini! Minun kukkaiseni! Hän on kömpelö ja hengästynyt.
Mitä näet? MAIJA. Aurinko! Aurinko! KAIKU. Aurinko! Aurinko! Oi, suokaa anteeksi, prinssini, ääneni on ollut sorruksissa kaksikymmentä minuuttia, enkä ole senvuoksi voinut hoitaa virkaani, mutta nyt en voi enää vaieta. FLORIO. Puhu, kaiku, ja anna iloisten äänten metsässä kajahtaa! Missä on kapellimestarini? K
Päivän Sana
Muut Etsivät