Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Antaa Anjalle helmet. ANJA. Kiitos, kultainen kälyni! Kansan helmenä heloita! Kun opit, niin opastan Sun tutuille työteloille, Neuvon töihin ja tapoihin. Yhtä sulle en opeta: Tietä toisehen talohon. ILVO. Kauneuden kaitsijani, Kaasoni, sinulle tässä Esiliina onneksesi! Sen olet kirjannut kukilla Kotiniityn niemen päästä Hyvin hoitelit suloni! KAASO. Vielä kauemmin suloa Säilytä sydämessäsi!
»No, nythän itsekin myönnät, että minulla on kiire.» »Kuulehan, minä autan sinua» hän seurasi Aletten jälkeen... »Tiedätkö, et voi keksiä mitään, joka soveltuu sinulle paremmin kuin tuollainen väljä pusero ja punainen esiliina solmittuna vyötäisillesi»...
Vaalean sininen puku pantiin ylle ja sen päälle yksinkertainen musta esiliina, ja nyt hän oli valmis ja hiipi hiljaa ulos huoneesta puutarhaan; Emil antoi tavallisesti vaunujen seisahtaa ja astui itse edellä saapuakseen odottamatta; nyt tahtoi Margreta mennä häntä vastaan.
»Poju!» huudahti nainen hämmästyneenä, kavahti ylös ja riensi kiireesti ovellepäin. »Mitäs poju nyt täällähän on vieraita ja pojulla on likainen esiliina...» »Poju vaan tulee!» vastasi pieni mies lapsen järkähtämättömällä päättäväisyydellä, astellen äitiään vastaan. Olavi katsoi lapseen kuin aaveeseen. Nainen seisoi kalpeana ja neuvottomana, pitäen poikaa kädestä.
Eräänä päivänä laskettiin ankkuri muutaman kylän edustalla, josta toivottiin ruokavaroja saatavan, ja kauan keskusteltua myöntyivät villit muutamista sinisistä lasihelmistä antamaan kaaliksia ja lampaan. Miehillä ja naisilla ei ollut muuta vaatetusta kuin lyhyt banaanilehdistä tehty esiliina; tämä äärettömän yksinkertainen puku muistutti paljon Aatamin ja Eevan viikunalehti-vaatetuksesta.
»Tämä on», kirjoittaa amiraali, »kansa, joka ei tunne vihaa, ei sodanhalua, miehet ja naiset kulkevat tälläkin saarella alastomina kuten Jumala on heidät luonut; vain naisilla on pieni esiliina, he ovat kasvoiltaan kauniita, eikä heidän ihonvärinsä ole kovin musta, vaan melkein kuin Kanarian saarten asukkaiden.
Ellillä oli pumpulihame ja edessä vaalea esiliina, jonka rintapuoli oli neulalla kiinnitetty poven kohdalle. Hän oli miellyttävä. Piirteet olivat pehmoiset, melkein vienot, ja ainoastaan silmien nurkassa oli jotain kovempaa niinkuin kauan vuotaneiden kyyneleiden jäleltä. Kuinka olette nukkunut? kysyi hän. Kiitoksia, erittäin hyvin. En ole vuosikausiin nukkunut niin mainiosti.
Hän oli palvellut kaupungissa ja siellä saanut hieman hienompia käytöstapoja, mutta hän oli sentään verevä ja kukoistava kuin maalaistyttö. Mads ei voinut olla vilkuilematta vähin hänen jälkeensä. Tyttö olikin soman näköinen puhtaassa sinisessä pumpulihameessansa punaruutuinen esiliina vyötäisillä ja pieni silkkisaletti kaulassa.
Vaunun-kolinasta tuli myöskin ulos porstuaan talon emäntä, sievä, pieni, tynnyräposkinen, nuori vaimo, puettu yksinkertaisiin, mutta muodin-mukaisiin kotivaatteisin, edessä röyhelletty esiliina ja päässä sinisillä nauhoilla koristettu, soma myssy.
Hän tiesi, että illallinen oli valmiina, että teekeittiö hehkuvine hiilineen porisi tarjoilupöydällä ja palvelustyttö valkoinen esiliina edessään vain odotteli keittiössä tuodakseen ruoat pöytään. Hän pysähtyi vielä parisen kertaa peilin eteen korjailemaan tukkaansa. Miten kauan kestikin, ennenkuin juna tänä iltana saapui!
Päivän Sana
Muut Etsivät