United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ja tuollaiset pitkät ... hm ... kirjeet ... täytyy olla erityisellä tuulella niitä kuunnellakseen, näetkö... Jätä se nyt tänä iltana, Letta; voimmehan me lukea sen joskus toiste.» Alette nousi hiukan hitaasti ja seisoi hetkisen katselemassa uuninsuussa leikkiviä liekkejä, miettien mitä hän nyt tekisi; otti sitten vähän epäröiden virkkauksen, mutta laski sen kohta taas käsistään.
"Etkö tahdo sanoa hänen nimeään?" kysyi Ester epäröiden. "En, äiti, hän ei ollut sellainen, että tahtoisin sinun saavan selkoa hänestä.
Täytyneekö minun vielä joskus myöntää sinun olevan oikeassa? Ole siitä varma. Usko minua, Lewenhaupt, Ruotsille tulee onneksi jos se menettää Suomen, sillä siten ja ainoastaan siten saamme rauhaa ja lepoa. Taas kävi Lewenhaupt miettiväksi ja uudestaan kysyi hän epäröiden: Mutta entäs voitto? Kunnia? Miten saamme sen? Eikö se riitä, kun saamme rauhan ja Birkenfeldin? Entä kunnia?
Juuri kun hän käsin ja polvin yritti päästä ylös, karkasi eräs lanzknecht häntä vastaan, verinen miekka kädessä, ja kohotti asettansa antaaksensa hänelle surman iskun. »Mitä tämä on, kumppani!» huusi Durward käskevällä äänellä. »Tälläkö lailla sinä autat sotakumppania? Annas tänne kätesi.» Sotamies ojensi hänelle ääneti ja hiukan epäröiden kätensä ja auttoi hänet ylös sillan korvalle.
Gloria in excelsis Deo! lauloi ne kaikki, joita olin tullut liki, niin että kuulla voin ma virren sanat. Seisoimme epäröiden, liikkumatta kuin paimenet, sen ensi kuuntelijat, sikskunnes jyrinä ja laulu loppui. Jatkoimme sitten vaellusta pyhää ohitse varjoin, jotka maassa maaten taas kääntyneet ol' itkuun allapäiseen.
Enkä käsitä nytkään; mutta kun ei ollut ketään muuta, jonka kanssa voisi siitä puhua", lisäsi hän äänen väräyksellä, joka ennusti lähenevää itkua. "Kyllä minä voisin jonkun verran auttaa, jos vain sallisit, Miranda", vastasi Taavi epäröiden, "sillä hyvin minä tiedän, mitä hän tarvitsee." "No mitä?" kysyi impi.
Hänestä hän katsoi kysyväisesti isäänsä. Syntyi kiusallinen äänettömyys, jolla välin Knut päästi irti lihavan, kostean käden. Viimein istuutui Holt sohvaan ja alkoi yskien ja tavoitellen: »Etkö tahdo käydä istumaan, Knut. Matkasta väsyneenä » Lihava nainen seisoi hetkisen epäröiden keskellä lattiaa, punottaen yhä enemmän. Sitten meni hän päättäväisesti istuutumaan Holtin viereen.
Viimein sanoi Ester hieman epäröiden: "Kiitos, rakas Bengt, huolenpidostasi. Mutta ... mutta ... tarkotatko, että äiti jättää meidät ja muuttaa Tukholmaan?" "Kyllä, niin ajattelin", vastasi Bengt tyyneesti, "kuten äsken sanoin, jää hän täällä niin yksin, ja sitä paitsi on hän entinen tukholmalainen, ja minä ajattelin, että vanhuksilla voisi olla hauska yhdessä.
Hän naurahti hermostuneesti, pakotetusti, mutta katse puoliksi suljettujen silmäluomien alla hehkui harmista ja kärsimättömyydestä. Rouva Hermanson seisoi hetkisen epäröiden; sitten huokasi hän syvään, meni viereiseen huoneeseen ja tuli pian takaisin, kädessä paperilappu, jonka hän ojensi Bengtille. "Tämä on toistaiseksi hänen osotteensa.
LEONORA. Lupaamme kyllä silmän ummistaa. ALFONSO. Ja minä sääliä, sen tiedättehän. Oon kauan nähnyt Tasson lähestyvän. Hän astuu hitaasti ja pysähtelee tuon tuostakin, kuin epäröiden, sitten käy nopeammin taas, ja vitkailee jo kohta. ALFONSO.