Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
»Se on aivan totta», vastasi Alan. »Mutta silloin huomaa John Breck koivun ja männyn lehvät, ja päättää jos hänellä on vähänkään järkeä, jota minä epäilen että »Alan piileskelee metsässä, jossa kasvaa sekä koivuja että petäjiä». Sitten hän lisää: »Sellaista metsää ei näillä seuduin ole monessa paikassa», ja tulee luoksemme Corrynakieghiin.
Hän tunsi sinä hetkenä vihaavansa Keskitaloa, sen salaisuuden vuoksi, jonka hän epäili tämän sisässään säilyttävän. Miksei hän sitä minullekin ilmaise, kun kerran olemme ystävät ja sukulaiset? No, taidan sentään tehdä syntiä ajatteli hän taas kun noin epäilen. Miksei mies puuhaisi lastensa hyväksi, nyt kun on pohjaa mistä ponnistaa?
Se jotenkuten arkailee, pelkää, ehkä uskoo, että häntä epäilen, syyttelen. Voi, kuinka on laihtunut ja surkastunut! Missä lie ollut? Mitenkähän lienevät häntä kiusanneet? Ei sanonut mitään, ei silmiin katsonut. Mitä turhia pelännee? Oli raukka, niinkuin olisi pelännyt minuakin. Oli, kuin ei olisi uskaltanut kättäkään antaa. On onneton niinkuin metsän peitosta kotiutunut lammas.
Siis on hän sen ottanut! Nojautuu sanattomana kaivonkantta vasten. Itsekseen. Tätä vielä puuttui! Oo sinä konna! Voi kauheata! Niinkö suuresti olen minä erehtynyt. Näinkö sinä maksat minulle vaivani, hellyyteni. Voi sinä kurja raukka! Epäilen vielä pahempaakin, mutta sitä en tahdo sanoa. Se kyllä vielä ilmi tulee itsestään. Kauheata, kauheata! Minä säälin teitä, matami.
Epäilyksien mustien vuorten läpi kuljettaa hän usein sinua, ja kun sinä huudat: «Minä epäilen, sillä ei ole yhtään Jumalaa! niin et sinä vastausta saa. Vaan hänen on koetus; me uneksimme«. Jo nyt ymmärsi parooni Klaus saarnaajaa. Hän näki epäilyksen loistavan saarnaajan silmissä. Hän tunsi sydämensä hirmustuvan.
No niin! jatkoi porvari, no niin, herra, minun vaimoni ryöstettiin salaa eilen aamulla, hänen tullessaan työhuoneestaan. Ja kuka ryösti teidän vaimonne? En tiedä mitään varmaan, vaan epäilen erästä. Ja ketä epäilette? Erästä miestä, joka on häntä jo kauan aikaa väijynyt. Sepä saakeli!
Ihan minä eilen illalla ajattelin: Herra Jumala, ajattelin minä, eiköhän vaan ukko ole tullut päästään piloille?" "En ole tullut, hyvä rouva, päästäni piloille", vastasi Martin Petrovitsh. "En ole minä semmoista sorttia. Mutta minun pitäisi kysyä teiltä neuvoa." "Mistä?" "Epäilen vaan, tokko tämä teille mieluista lienee, siinä katsannossa että..."
"päinvastoin, minä olen epäilijä, minä epäilen ihan kaikkea... Mutta sen verran minä kuitenkin ymmärrän, että jos minulla olisi usko ja siinä olisi totuutta, niin kyllä minä lakkaisin käymästä tanssiaisissa, Ei kukaan ihminen, joka rakastaa totuutta, voi käydä tanssiaisissa ja samalla kertaa olla uskonnollinen. Sentähden minä halveksin heitä, sillä jok'ainoa heistä on ulkokullattu!"
Tällä karkaisen kovaksi Luontoani. Tunnustanpa, Ett' epäilen, lähteäkö. NUORI JOUKO. Katala jäniksen jalka! PURMO. Pojat, jos pahoin puhutte, Annan tuosta silmillenne. SORMO. Voi kutale mieheksesi! PURMO. Poikki suu, sakarisormi, Taikka painan peukalolla! Väinö on väkevä noita, Tietäkää! kovaksi tehty Miekkoja ja nuolta vasten.
Mutta suoraan sanoen, herra, jatkoi porvari, minä olen vakuutettu, että siinä asiassa on vähemmin rakkautta kuin politiikkaa. Vähemmin rakkautta kuin politiikkaa, kertoi d'Artagnan hyvin miettiväisen näköisenä, ja ketä epäilette? En oikein tiedä pitäneekö sanoa teille, ketä epäilen... Herra, minun täytyy teitä huomauttaa, ett'en minä pyydä teiltä mitään. Tehän tänne itse olette tulleet.
Päivän Sana
Muut Etsivät