Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Johannes on Ilmestyskirjassa maanpakopaikastaan Patmos-saaresta, Herransa käskystä kirjoittanut tämän seurakunnan enkelille seuraavat huomioon otettavat sanat: "Näitä sanoo se, joka niitä seitsemää tähteä pitää oikeassa kädessänsä joka käy seitsemän kultaisen kynttiläjalan keskeltä: Minä tiedän sinun työs ja tekos ja sinun kärsivällisyytes, ettet sinä voi kärsiä pahoja; sinä olet niitä jo kiusannut, jotka heitänsä apostoliksi sanovat ja eivät ole, ja löysit heidät valehtelijoiksi.
Kun sai laukkunsa rahaksi, Rupiloiksi rukkasensa, Pian juoksi, jotta joutui, Luokse enkelin ehätti, Sitten runttasi rupilat, Heitti Herran enkelille. Kuin tuo kelmi ketrotteli, Pani Jussin paljahaksi, Antoi kirjan avustansa, Käski käyä kansselihin! Jussi juoksi joutuisasti, Jätti karttansa katsella, Heitti herroille etehen.
»Mutt' enkelinen loistava, Niin kaunokainen, vieno, Kuin aurinkoinen koittava, Ja utusiipi hieno Hän silloin on, kun hyvän luo Hän rientää liihoitellen, Ikuisen onnen hälle suo, Armaasti hymyellen.» Nyt Anna sinisilmänsä Korotti taivahille, Hän laski ristiin kätensä Ja lausui enkelille: »Jos hyväksi nyt näet mun, Niin tänne liihoittele Ja sinne, jossa kaivatun Nään veljen, johdattele!»
Ja lapsuutensa leikki-toverille Nyt pappi muistoks kauniin kirjan toi, Ja Lotta vieno vivaht' enkelille, Kun lahjoittajaan katsehensa loi. Mut silloin säde silmäst' iski silmään, Ja säpsähtipä sydän-parikin; He kumminkaan tuost' eivät olleet millään, Vaan yhdistyivät toisten puheisin. Ja hauskast' aika vieri. Vieraat lähti; Jäähyväisiks viel' lasit kilisi.
Vihamiehemme muisto meitä lakkaamatta vaivaa, meiltä riistää päivän hauskuuden ja yön unen. Niin vallitsevat meitä himoin myrskyt, nimemme kuluu elämän kirjasta pois jos niin on kuin opetetaan elämän kirjasta nimemme kuluu ja sielumme saaliiksi joutuu pimeyden enkelille.
Kolme vuotta myöhemmin tuli kaksi pikku tyttöä samalla kertaa tuomaan vielä enemmän päivän paistetta Pöllyvaaraan, se on tilani nimi, ja kun nimi Elisabet oli rakkain, minkä me tiesimme, nauroimme me, vaimoni ja minä, ja annoimme kahdelle pikku enkelille saman nimen, mutta siten että toisesta tuli Secunda Elisabet ja toisesta Tertia Elisabet.
Kauvan taistelivat elo ja kuolo ankarasti nuoren kapteenin hengestä ja ainoastaan vaivoin onnistui Pentti Esanpojan taitavuuden, jota voimakkaasti auttoi Jakobsson'in, Aake Berg'in, Amalian ynnä usean muun alttiit ponnistukset ja hellä hoito, masentaa viikatemiehen voima ja saattaa lopullinen voitto elämän ruusuposkiselle enkelille.
"Sitä sinun ei pidä olla, Doraseni", sanoi Eugen hiljaa, "ei voi olla mustasukkainen taivaan enkelille. Hän kuoli, ennenkuin oli täyttänyt kahdeksaatoista vuotta... Mutta minä surin häntä niin, oikeastaan surin häntä siihen asti, kunnes sain nähdä sinut.
Päivän Sana
Muut Etsivät