Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
No, silloin kun minä laskettelisin sukkeluuksia, että hörkössä olisi heidän korvansa. Emma tulee astioita korjaamaan. Itsekseen. Siksipä saan tyytyä tällaisiin. Näitten kanssa saa olla, kuten tahtoo. Panee verannan oven kiinni. No, Emma! Etkö tahdo viiniä? Ei, kiitoksia. Mitä vielä. Kaataa. Skoolataanpas. Olemmehan me hyviä ystäviä. No, jos herra tahtoo. Juopi lasin reunasta hiukkasen.
Silloin, tällöin olen huomannut, että pieniä kappaleita on kadonnut, mutta kun sitä aina suuressa taloudessa tapahtuu, en ole siihen huomiotani kääntänyt, mutta nyt on tullut asia, josta minun täytyy hänen rehellisyyttään epäillä. Minäkö? Veljeltäni on kadonnut kallisarvoinen hopeainen sikarikotelo. Ja Emma olisi sen varastanut. Se on valhe! Kukaan muu ei käy hänen kamarissaan kuin Emma!
Micawber oli puhunut viimeisessä kirjeessänsä minulle, oli syvästi liikutettu. Vieras hypiskeli. Kaksoiset ilmoittivat iloansa muutamilla vähän sopimattomilla, mutta viattomilla tempuilla. Master Micawber, jonka mieli näytti käyneen katkeraksi varhaisista vastuksista ja jonka katsanto oli muuttunut nyreäksi, joutui parempien tunteittensa valtaan ja itki. "Emma!" lausui Mr. Micawber.
Sinä olet kuullut ... sinä olet kuullut ... mikä toi sinun tänne ... sattumus ... sattumus. Ei Emma! Minä tulin puhumaan kanssasi. Minä tiedän, kauan olen tietänyt että sinä salaat jonkun hirveän tapauksen elämässäsi... Sinä sait aamulla kirjeen, sinä tahdot lähteä Ruotsiin, minä tiedän mitä vasten. Sinä tiedät ... sinä tiedät ... ethän sinä niin sanonut.
ROUVA. Kuulepas, Kalle! Katsohan minua silmiin! KAMREERI. No, mitä joutavia! ROUVA. Katsopas nyt vaan! ROUVA. Hm! Ei sinulle vain liene tapahtunut jotakin eilen? KAMREERI. Tapahtunut? Kuinka niin? ROUVA. Katso paremmin! Sano, oletko sinä rehellisesti kertonut minulle kaikki tuosta eilisestä ! Sinä häpäiset itsesi, Emma. Mitä Onni kaikesta ajattelee?
Emma tulee, viittaa häntä tulemaan porstuaan, vetää syrjään, sanoo: »Naimin mieshän on kuollut mehän emme nyt siis voi mennä naimisiin.» Kuka minua jostain tarkastaa? Kuka seivästää minuun tutkivan silmän? Hän näkee Laurin katsovan häntä porstuasta. Häntä lyödään reippaasti olkapäälle. No, lähdepäs sitten vihille, morsian siellä jo valmiina odottaa, Helander se yhä leikkiä laskee.
Huomenta. Säpsähtipäs.... Korsun akka oli säpsähtänyt, pyörähtänyt kuin pelätetty lintu, mutta tointunut samassa. Ka, huomenta, huomenta.. Emmako se... no, sepä hauskaa! Ja samassa se oli kättelemässä, syleilemässä ja heti taas rappusilla, huutamassa kuin varoittaen tupaan: Täällä tulee vieraita, Matti. Naapurin Emma! Eihän nyt juuri vieraita ... eihän tämä ole mikään vierailun aikakaan.
Yksi kerrallansa pääsee lääkärin luokse ja etkö näe että vastaanottoaika on alkanut. EMMA. Mutta eihän äiti ole sairas. RIIKKA. Varovaisuuden vuoksi. HOFFMANN. Niin, varovaisuus on hyvä. EMMA. Mutta turha varovaisuus on tarpeeton. HOFFMANN.
Traddles, siitä velvollisuudesta, johon sitouduin, kun toistin nuot peräyttämättömät sanat: 'minä, Emma, otan sinut, Wilkins'in'. Minä luin eilen illalla yökynttilän ääressä vihkisanat ja se päätös, johon siitä tulin, oli se, etten koskaan voisi jättää Mr. Micawber'ia. Ja", jatkoi Mrs. Micawber, "vaikka on mahdollista, että käsitykseni vihkisanoista on väärä, en minä ikänä sitä tee!"
Ei luulisi sinun olevan sukuakaan heille. Henrikson. Minä istuin ja kirjoitin kello kolmeen saakka. Heinonen. Ja kuitenkin olit ensin ulkona kävelemässä. Henrikson. Niin, teidän seurassanne. Heinonen. Ei, vaan sittenkun olimme tulleet teaatterista. Tai ehkä erehdyin. Luulin kuitenkin ikkunasta nähneeni sinut. Henrikson. Silmääni varmaankin meni jotain. Emma. Se on vaan yönvalvomisen seuraus.
Päivän Sana
Muut Etsivät