Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. lokakuuta 2025
"Entäs Elvira mitä sanoi hän?" kysyi everstiluutnantti ja odotti nähtävällä kiihkeydellä vastausta. "Hän päästi kovan tuskan huudon. Sitten kuulin paronin purevan hammastaan vihasta ja kun pelkäsin, että hän rääkkäisi tuota onnetonta, tempasin kajuutan oven auki ja astuin sisälle. Näin silloin paronin käsi pystyssä seisovan pyörtyneen rouvansa vieressä.
Vihdoin valtasi hurja, hulluuden rajoihin ulottuva tunne hänen mielensä, hän syöksi eteenpäin ja heittäytyi polvillensa Elviran eteen. "Kautta Jumalan! huudahti hän sellaisella äänellä, jolla ainoastansa järjen ohjista irtaantunut intohimo ja mielenkiihko puhuvat sinä rakastat minua Elvira! Tunnusta minulle se, ja tämä tunnustuksesi on oleva ainoa elämäni ilo!
Rasvanen sillin soolavesi ja haalikka potaatti. En minä jaksa syömättä elää kun Tella-ryökkinä! ELVIRA. Syö nyt kylliksesi ja marssi sitten ostoksille! Syö, syö syksyllä tapetaan! STELLA. Ole nyt hiljaa edes.
Kumarrettuansa syvään astui kapteeni muutaman askeleen ovea kohti, kun kimeä valitushuuto sai hänet katsomaan taaksensa. Elvira oli hervotonna vaipunut sohvalle. Ajatuksen nopeudella riensi kapteeni Stålsköld erään pöydän luo, jolla oli taiteellisesti tehty hopeinen vesikarahvi.
Mitä Helenan kauneuteen tulee, niin oli nuori morsian, 20 vuotias Elvira S hjelm aivan kuin luotu hänen osaansa näyttämään. Epäilemättä olisi moni läsnä olevista nuorista herroista ollut valmis rupeamaan kaksin taisteluun Paris prinssin kanssa, jos siten olisi voinut omakseen voittaa spartalaisen kuningattaren sinä sulo-olentona, jona hän tänä iltana esiintyi.
STELLA. Millä ihmeen aikana minä nyt ehdin ne pitsit sille insenöörskälle lopettaa? Yö tunnitkaan eivät enään riittäisi. Jos jättäisimme ne leipomiset äitikulta? ELVIRA. Mitä nyt? jottako jaksaisimme jouluna ostaa vehnästä joka kerran? Eihän toki; se nyt tulisi hirveän kalliiksi. Vielähän pyhinä pistäytyy muitakin vieraita. Kuivalaiska tietenki.
ELVIRA. Olkaa niin hyvä, rouva insenöörskä, suvaitkaatte käydä tänne kamariin. Kahvi joutuu paikalla ja jo Stellakin luultavasti pian saapuu kotia. ROUVA TELJE. Ei mihinkään puuhaan minun tähteni, rouva Klimmi, minä pyydän. Olen juonut kahvia; mutta jos saisin nähdä niitä pitsiä, olisin hyvin iloinen. ELVIRA. Olkaa niin hyvä, tänne näin!
"Ja minne aikoo parooni viedä minun?" kysyi Elvira äänellä, joka osoitti kuinka arvottomalta elämä jo näytti tälle vielä nuorelle naiselle. "Sitä en tiedä. Tehkää hyvin ja seuratkaa minua" sanoi herra Mörk, avaten oven sammutettuansa lampun huoneessa.
Ole edes kerran vaiti! Hanki puita, hanki puita, sitten en virka sinulle tuon enempää. TEOFILUS. Mutta johan sen kuulit, ett'en voi hankkia puita! Minulla ei ole rahaa eikä mitään keinoa, millä voisin niitä saada. ELVIRA. Miehen pitää tietää keinot. Mene työhön. TEOFILUS. Mihin työhön? Anna, niin teen. Kerjäämällä olen työtä kerjännyt, mutta en saa mistään. ELVIRA. Miehen pitää hankkia työtä.
Mutta sill'aikaa kuin nuorukainen puhui saavutti Elvira vallan mieliliikutuksensa yli ja kun kapteeni oli päättänyt kiihkoisan puheensa, heitti Elvira häneen ylenkatseellisen silmäyksen ja sanoi hieman vapisevalla äänellä: "Teidän rohkeutenne ja hävyttömyytenne ovat todella rajattomat, herra!
Päivän Sana
Muut Etsivät