Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Eleonora D. on, luulen minä, ymmärtäväinen tyttö, joka tuntee itsensä ja löytää muissakin heidän hyvät puolensa. Arvid P. on kyllä hyvä hänelle, ja Eleonora on kylläksi hyvä Arvid'ille. Minä toivotan heille kaikellaista onnea!"
ELEONORA. Hyvästi, jalo lanko! KUNINGAS JUHANA. Hyvästi! ELEONORA. Käy tänne, pikku Arthur; mummo haastaa. KUNINGAS JUHANA. Tule, Hubert. Kelpo Hubert, meidän tulee Sua kiittää paljosta. Tää lihalinna Se kätkee sielun, jok' on velkaa sulle Ja koron kanssa aikoo lempes maksaa. Ehtoisa valas, ystävä, se elää Povessa tässä, armoin hellittynä. Kätesi!
Pappilassa oli ahdasta ja tukalaa, huoneet olivat pienet, vieraita oli paljon, ja kuningatar oli huonolla tuulella. Rovasti ja ruustinna, jotka olivat muuttaneet erääseen torppaan asumaan, kutsuttiin armollisesti omaan pöytäänsä päivällisille, jotka hovin mestarikokki oli mitä herkullisimmasti valmistanut. Hedvig Eleonora tahtoi elää pulskasti matkoillaankin.
PRINSESSA. Mua katsot hymyten, Eleonora, ja katsot itseäs ja hymyät. Suo tietää ystävättäres, mi sua noin arveluttaa sekä viehättää. LEONORA. Niin, ruhtinatar, mielihyvin nään mä, kuin meitä maalaiskorut kaunistaa. On elomme kuin paimentyttöjen ja puuhamme kuin noiden onnellisten. Me seppeleitä teemme.
BASTARDI. On varmaan, ruhtinaani, sama äiti, Se tiettyä, ja sama myöskin isä, Niin luulisin; mut vissin tiedon tuosta Voi yksin äitini ja taivas antaa; Ken ihmislaps vois moisest' olla varma? ELEONORA. Hyi, raakalainen!
Pitemmälle hän ei joutunut, sillä oven aukasi vanha invaliidi, joka verkalleen ja juhlallisesti astui huoneeseen ilmoittamaan alakuloisena Ruotsista saapuneen tiedon, että kuningatar Ulrika Eleonora oli kuollut. Sitä paitsi oli Venäjän puolelta kuultu, että kreivi Levenhaupt oli saapunut Säkkijärvelle, mutta että hän kohta oli peräytynyt palatakseen kotiin.
PANDULPH. Nyt, Ranskan Philip, pannan uhalla Pääluopiosta tuosta kätes päästä Ja Ranskan voimat häntä vastaan nosta, Jos Rooman alle ei hän nöyristy. ELEONORA. Kalvistut, Ranska?
Sa häntä vartioit. HUBERT. Ja niin sen teen, Ett ei hän vaaraks ole kuninkaalle. KUNINGAS JUHANA. Kuolema. HUBERT. Kuninkaani? KUNINGAS JUHANA. Hauta. HUBERT. Eloon Ei ole jääpä. KUNINGAS JUHANA. Kyllin. Nyt ma voisin Iloinen olla. Hubert, sua suosin; En sano mitä tehdä sulle aion; Mut muista vain. Hyvästi, arvo-rouva; Lähetän vartioston turvaks teille. ELEONORA. Siunattu ollos!
Siinä nähtiin ensiksikin nuori kuningas, jonka tukka oli kaunis, pitkä ja kihara ja silmät pienet ja vilkkaat; hän oli puettuna hirvennahkahaarniskaan, ja kupeellaan oli hänellä suuri ja pitkä miekka, vaikka hänen olentonsa muuten olikin enemmän poikamainen kuin kuninkaallinen; sitten tuli leskikuningatar Hedvig Eleonora, jonka vartalo oli pyöreähkö ja ulkomuoto porvarillinen; prinsessa Juliana, kuninkaan kaunis, mutta sittemmin niin kiusoittavan kuuluisa serkku, joka silloin oli vasta yhdeksäntoistavuotias ja joka kansan kesken jo mainittiin Ruotsin tulevana kuningattarena.
Vetoan sinuun hyveen nimessä, mi liittoon vaatii kunnon ihmisiä. Yks nimi mun viel' oisko mainittava? Niin toivoo, tahtoo ruhtinatar , hän, Eleonora, ystäviks sois meidät. Oi, täyttäkäämme hänen toivonsa! Luo jumalaisen yhdess' astukaamme omistain hälle kaiken pyrintömme, hänelle teon arvokkaimman tehden.
Päivän Sana
Muut Etsivät