Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Sillä vaikka näemmekin auringon hyvin selvästi, emme siitä saa päättää, että se on sen suuruinen, jolta se näyttää; ja vaikka voimmekin varsin hyvin kuvitella eläintä, jolla on jalopeuran pää ja vuohen ruumis ei siitä vielä seuraa, että todella on olemassa tällaisia eläimiä, niin kutsuttuja kimeroita.
Kun kukat ynnä muutkin yrtit nuoret tuon rannan vastapäisen vapaat oli valiosaattueen sen astunnasta, kuin tähdet seuraa taivahalla toistaan, eläintä neljä noiden jälkeen tuli ja kukin seppelöity lehvin vihrein ja luotu lentoon siivin kuusin oli, ja siivet täynnä silmiä: jos Argus eläisi, moiset sen ois silmät varmaan. Säkeitä niiden kuvaukseen en tuhlaa, lukija oi!
Läheni nähtävästi se hetki, jolloin ei tuota väsynyttä eläintä ensinkään enää saisi liikahtamaan paikaltansa, ja everstiluutnantti huomasi että hevoista täytyi mitä pikemmin sitä parempi muuttaa. Kun hän saapui kestikievariin, ei vielä ollut päivä, vaikka varjot eivät enää olleet niin pimeät. Raju-ilma oli vähän tau'onnut, vaikka paljon vielä puuttui kauniista ilmasta.
Viimein oli kaikki hiljaa. Hetken levottoman odottamisen jälkeen avattiin ovi ja Jooseppi astui ulos hoiperrellen märkänä verestä ja hi'estä. Luultiin että sonni oli kuollut, mutta Jooseppi arveli, että olisi ollut sääli kaunista eläintä; haavoja voisi vielä parantaa, ne eivät olleet kuolettavia.
Etkö sinä uskalla muiden eteen?... Ole hänessä... Tai mitä sinä siinä? Mene muuanne!» Hän hotaisi eläintä turvallaan ja luimisti. Rotta loittoni, vartoi vähän, livahti sitten takaisin kauran tähteille ja sai jäädä. »Olisi se saattanut vajuuttaa kuormaa. Mutta tiesi hänet, jos sittenkään olisin jaksanut. Mahdoin malttaa mieleni enkä rientää toisten kilvalla, mahdoin malttaa, vaikka löikin.
Vaikka selitys oli niin luonnollinen, rypisti herastuomari kuitenkin kulmiansa ja hänen kätensä vapisi kun hän silitteli oriin selkää ja sanoi: Soo, poika, soo! Hetvi huomasi isänsä suuttuneeksi, pyörähti kamariin ja itki katkerasti. Kaikki miespuoliset ihastuksella katselivat kaunista eläintä. Sen pikimusta karva kiilsi kuin öljyttynä.
"Ethän sinä edes kehtaa minulle sanoa kahta sanaa kuukaudessa ja aina pakenet minua kuin saastaista eläintä", keskeytti Miina Villen puhetta ja oli melkein itkuun pullahtamaisillaan.
"Ahah!" sanoi patvinen munkki, "nytpä nähdään kukaan paraiten leikin osaa." Hän oli juuri ennättänyt sanoa nämät sanat, kun aasi alkoi potkia, kavahti pystyyn, teki hypyn ja sitten karkasi täyttä laukkaa alas vuorta. Munkki koetti pidättää eläintä, mutta turhaan.
Eläintä, julmintakaan kohtaan, hän ei tuntenut vaistomaista pelkoa; ja vaikka hän tiesi, että se oli pantteri se julmasilmäinen peto, joka oli hänen edessään, niin jonkinlainen suuttumuksen sekainen uteliaisuus se nyt oli ylinnä hänen mielessään. Peto levottomasti käänteli silmiään tytön vakaan katseen edessä.
Parisin kaupunkia pelkäsi hän kummallisella, selittämättömällä tavalla, ikäänkuin kesytöntä eläintä, joka peuhasi ja hurjistui alin-omaa. Kaikki hallinto-tavat olivat hänelle yhtä tuntemattomat.
Päivän Sana
Muut Etsivät