Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. lokakuuta 2025
Niin taistelit, kunnes monesta haavasta kaikki veres ja voimas olit virranneet ulos; ja sun henkes raukeni. Mutta ympärilläs huudettiin kuin Juuttaan jalopeuralle: »ah että sankari kaatuu!» Ja nyt, kuoleman sinua suudelles, sinä myhäilit kuin myhäilee autuas sielu riemun ja kunnian pauhussa. Ah mikä näky!
Sen sanon sinulle, että jos olisit vain hiukan vähemmän tarpeellinen minulle, niin hirtättäisin sinut tuohon tammipuuhun linnan edustalle peloitteeksi kaikille pyhien asioiden pilkkaajille! Kuules siis, sinä epäuskoinen orja, että minun silmäni tuskin olivat menneet umpeen, kun autuas pyhä Julian ilmestyi minulle taluttaen nuorta miestä.
Inehmok' epätoivossaan Nää uskakuvat loi, Ne näät kun hälle murheessaan Suloisen lohdun soi? Ja kuollessako henkeni Myös hautaan lasketaan? Erooko kuollen äitikin Ijäksi lapsestaan? Eloko toinen, autuas Vain tuuma turha lie Ja unhonk' yöhön ijäiseen Avattu hauta vie? Vihollinenko epäilys Lie ihmisonnellen, Lie järki surma unelmain Ja loppu rauhallen?
Niin kului se autuas viikko, jolloin Matti sai syrjästä katsella ihannettansa, mutta sisarukset menivät kotiinsa. Synkkämielisenä haaveili Matti tyttöänsä ja toivoi sydämensä pohjasta kerran saavansa tilaisuuden tälle ilmoittaa sydämensä hartaat toiveet. Matin palveluspaikka oli puoli penikulmaa syrjässä kirkolta. Tällä välillä oli pitkänlainen metsätaival.
Sitä kutsumusta täyttämään vahvistakoon sitä Jumala totuudellaan ja voimallaan. Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala; se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut. Helsingin satama.
Jumal' anteeks suo, Jos suottainen oli soimuu tuo! FAUST. On veitikatkin paikallansa. MARGAREETA. En mie vaan viihtyis' niiden kanssa! Hän tänne tullen ovellen, Sisälle urkkii ilkkuen Ja miltei kiukuissaan; Sen sydän on, luulen, jäätä vaan. Sen otsaan piirretty on: ei ikään Hänt innostaa voi lempi mikään, Sun luonas oon niin autuas, Niin lämmin, mieli lennokas, Tuon tulo oitis hyytää tuntehen.
Tämän huomasi saarnaaja, niin ei tahtonut jatkaa puhettaan eikä lisätä Antin yli äyräittensä paisuvaa iloa, vaan nousi lattialle kävelemään ja lauleli: »Jos virtana rauha mua noudattavi, Tai murheet kuni lainehet lyö, Mik' onneni lie, sulo varmuus on mull'. Ett' oon autuas mennyt on yö. Hyvin on asiat. Hyvin on, hyvin on asiat.»
Sinäkö Pietari, joka olit niin korkealle kohonnut, joka riemuitsevan uskonvarmuuden hetkenä olit lausunut sanat: "sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika", ja olit saanut Vapahtajan suusta kuulla tuon ihanan vastauksen: "autuas olet sinä Simon Pietari" sinäkö saatoit niin langeta?
Näin hänen silmänsä valon sammuvan ja hengityksen lakkaavan ja tiesin sen olevan sielun eroamishetken ruumiista, meidän eronhetkemme, mutta minä en tuntenut sitä, minä lauloin yhä; minusta tuntui kuin kantaisi lauluni hänen henkensä ja kohottaisi sen taivaasen. Olin autuas sinä hetkenä, minäkin niinkuin hän korotettuna yli kaiken maallisen tuskan.
Ja sinunkin kättäs tulee tarvis kyökissä, että saisimme muutamia noista makeista piirakoista, joita ei kukaan muu osaa laittaa, paitsi sinä itse ja täysi oikeuspa sinulla onkin siihen salaisuuteen, siihen nähden keneltä sen olet perinyt. Voi, autuas olkoon sinun äitikultasi sielu", lisäsi hän huokauksella.
Päivän Sana
Muut Etsivät