Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Tämä oli Matille rakas, sillä lapsi rakasti häntä enemmän kuin omaa isäänsä. Poika kiipeili aina hänen syliinsä ja siljotteli setänsä päätä ja kaswoja. Poika oli suurena lohdutuksena Matille hänen kowassa murheessaan, sillä olihan lapsi niin wiaton ja rakas: häntä ei wielä wäärä rikkaudenhimo ollut turmellut.
Inehmok' epätoivossaan nää usvakuvat loi, ne näät kun hälle murheessaan suloisen lohdun soi? Ja kuollessako henkeni myös hautaan lasketaan? Erooko kuollen äitikin ijäksi lapsestaan? Eloko toinen, autuas, vain tuuma turha lie ja unhonk' yöhön ijäiseen avattu hauta vie? Vihollinenko epäilys lie ihmisonnellen, lie järki surma unelmain ja loppu rauhallen?
Emäntä kaatoi teetä kuppiin ja viittasi häntä juomaan. Tee oli jäähtynyt kylmäksi. Topias joi kylmää teetä ja tuli murretuin mielin pois. Illan yksinäisyydessäkin hän vielä näki heidän äänettömän surunsa. Hän näki miten turvautuivat suuressa murheessaan Jumalan sanaan, miten alistuivat napisematta korkeimman tahdon alle.
hiki äijän jo otsasta juoksi, kovin raskas on virka tää; piti kauhean painonsa vuoksi hänen joskus jo viivähtää. Mut »päin, pojat!» täynnä tulta hänen huutonsa silti soi, »ja jos jalat uupuu multa, niin kantakaa, pojat hoi!» Tämä urholla kolmilehti oli riemussa, murheessaan: sydän herkkä ja mieli rehti, veri kiehuva kuumuuttaan. Vanha Speltkö unhottuis? Ei kumminkaan.
Inehmok' epätoivossaan Nää uskakuvat loi, Ne näät kun hälle murheessaan Suloisen lohdun soi? Ja kuollessako henkeni Myös hautaan lasketaan? Erooko kuollen äitikin Ijäksi lapsestaan? Eloko toinen, autuas Vain tuuma turha lie Ja unhonk' yöhön ijäiseen Avattu hauta vie? Vihollinenko epäilys Lie ihmisonnellen, Lie järki surma unelmain Ja loppu rauhallen?
Ja minä Saan viimeksi sen tietää? Viimeks aiot Mua tervehtää, siks että kauimmin Ma povessani surus säilyttäisin! Pois, naiset, Lontooseen, pois, katsomaan Nyt Lontoon kuningasta murheessaan! Niin onko käypä, että, katse maassa, Bolingbroken saatoss astun voitokkaassa? Mies sinä, noista tuskan sanoistasi Kaikk' ymppipuut sun kuolkoot tarhassasi! PUUTARHURI. Voi, raukka!
Kuinka vaikeata tulla lohdutetuksi omassa murheessaan! Eikö sinulla ole enää mitään minulle sanottavaa? ELINA: Ettepä tekään katsele minua enää samoilla silmillä, herra Olavi. OLAVI: Enkö? Sillä olethan sinä sama, Elina? ELINA: Minä olin vain hetken hurma teille. Huomenna te ette minua enää ajattele. OLAVI: Kyllä, Elina. Sinä olet antanut minulle oudon opetuksen.
Aina sanoi, että hän kovin mielellänsä kirjoittaisi sinulle, mutta ei hän tohdi, kun pelkää jollain tavalla sen tiedoksi tulevan, ja silti ei hän kirjoita. Kirjoita nyt, Martti kulta hänelle, että hän tulisi vähänkään lohdutetuksi kauheassa murheessaan", loirusi Lillu. "Odottakaa vähän, niin minä viskaan jonkun rivin!
Terve hän oli, ruumiin ja sielun puolesta, vastapuhjennut kuin kansanlaulu. Kaihomielinen, rehellinen murheessaan ja hillityssä ilossaan. Venetsia valehteli! Venetsiassa oli jotakin, mikä ei valehdellut. Nyt se loisti näkyviin. Paisui suuremmaksi ja kirkkaammaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät