Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Muita hän vähä väliä kohtelee sangen epäsuosiollisesti ja hyvä ystävämme assessori sanoo häntä milloin «pikku armoksi», milloin «pikku epäarmoksi», muuten hänellä on montakin nimeä Gabriellelle. Soisin hänen kerran ansaitsevan nimen »rakastettavan»! Rauha kaikille pienokaisilleni!
«Te ette saa yksistään katsella niitä, teidän täytyy myöskin syödä aamiaisenne», lausui vilkas Petrea. «Leipä on kotileivottua ja Eeva on asettanut rypäleet ja tuonut ne tänne ylös.» «Eeva!» toisti assessori, «no, hän ei varmaankaan luullut minun tulevan tänne tänään?»
ASSESSORI. Kesällä tietysti, juhannuksen aikaan, jolloin luonto on kauniimmallaan, kukkaiset levittävät tuoksuansa ja ihmisrinta paisuu virkeydestä, elämän halusta ja lemmestä silloin Hanna! V. Kohtaus. Entiset. Muutamia pieniä tyttöjä tulee sisään kantaen kukkavihkoa, jonka vievät Hannalle.
Niin piiritti totuus rehellisen pormestarin eikä luetellut hän enää siitä päivin sukujohtojaan. Jumalan ja ihmisten edessä vaelsi hän nyt suomalaisena. Kartanot Kultapohjassa kunnioittavat hänen muistoansa. Kotoisin Turusta? ja nyt asutte Viipurissa ja palvelette pesijänä? Niin, herraseni, tapahtuuhan semmoista. Tulin sieltä assessori R:n perheessä Lappeenrantaan.
HANNA. Niin, se on meidän keskinäinen rangaistuksemme, josta maailma ei mitään tiedä. Mitä tulevaisuus muuta sekä sinulle että minulle tuopi, se on korkeamman rankaisijan kädessä. ASSESSORI. Sinä raivoat, sinä olet sairas nuo äskeiset syytöksesi eivät ole tosia! VIII. Kohtaus. Edelliset. Rouva Turholm on avonaisella ovella kuunnellut viimeisiä lauseita.
Ja huomatkaa: tuo etu ei olisi yksin minulla, vaan koko paikkakunta sitä nauttisi yhteistä hyvää minä tarkoitan. Sen vuoksi olisi erittäin hyvä, jos te, jolla on suuri luottamus pitäjäläisten keskuudessa, neuvoisitte heitä paremmin etuansa ymmärtämään. KANTTORI. Herra assessori, minun isäni kuoli viinaan.
Hän elää, mutta kenties hädässä ja puutteessa! Jo tänään olen hänen luonaan, jos hän on U ssa!» «Sen kyllä Petrea neiti jättää tekemättä, ellei hän voi lentää,» vastasi assessori. «U hun on seitsemäntoista peninkulmaa.» «Voi, voi, kun isäni sattui juuri nämä päivät olemaan matkalla vaunuinensa! Hän olisi muuten lähtenyt kanssani. Mutta hänellä on vanhat kiesit; ne minä otan ja...»
KANTTORI. Te tiedätte varsin hyvin, herra assessori, että kansakoulu on päätetty tänne perustettavaksi ja että ainoastaan varain puute sen toimeen panemista estää. ASSESSORI. Varain puute! Siinäpä satutitte juuri arimpaan kohtaan. Sen sijaan että tuhlaatte aikaanne ja varojanne kaikenlaisiin puuhiin, joista ei teillä ole vähintäkään hyötyä, tulisi teidän edistää varallisuutta paikkakunnallanne.
Pian istuivat isäntä ja palvelija surkeain näköisinä vierekkäin paksun puunrungon nojassa, sillä vaikka assessori oli paljon enemmän huolissaan palvelijastaan kuin itsestänsä ja vakuutti omaa vammaansa «vähäpätöiseksi», niin hän kuitenkin oli sangen kalpea sen tuottamasta tuskasta. Mitä oli tehtävä?
«Niin kylläpä luulen olevani tänään tervetullut», lausui assessori. «Tässä on namusia Petrea neidille. Katsokaa tässä, ja tässä, ja tässä.» Niin sanoen assessori veti taskustansa kirjan toisensa perästä, mainiten niiden nimet ja sisällyksen.
Päivän Sana
Muut Etsivät