United States or Malta ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin, hän teki niin, hän teki sen, mitä varmaankaan ei kukaan kunnon lukija anna hänelle anteeksi hän silmäillen luki kiireesti erään paperin, joka vähä ennen oli vastaanottanut assessorin ajatukset ja mietteet ja hän anasti sen! Vähän aikaa sen perästä astui assessori sisään, ja, kun aika jo oli kulunut, riensi pistämään paperit talteen ja sitten jatkettiin matkaa.
ROUVA. Sangen ikävää että teidän täytyy lähteä niin pian, mutta älkää unhoittako! V. Kohtaus. Entiset, paitsi assessori. KANTTORI. Tiedättekö mitä assessori olisi helposti käännetty toiseen uskoon! HANNA. Suomenmieliseksi? KANTTORI. Niin juuri.
Heille antoi kuvernööri luvan, meille ei. HANNA. Assessori Grasman on siis niitä, jotka eivät suomalaisia kouluja suosi? KANTTORI. Sitä hänen käytöksensä ja toimensa selvästi osoittavat. HANNA. Ja sellaiseen mieheen luulet tätini suostuvan! Hän, joka on suomalaisuudestaan ylpeämpi kuin me molemmat yhteensä.
«Oi Jumalani!» huudahti Petrea ollen vallan suunniltaan. «Hän elää, hän elää!» «Kuka hän? Ken elää? Ei, nyt Petrea ei todellakaan ole oikein järjissänsä!» lausui assessori nousten. «Katsokaa! katsokaa, tässä!» huudahti Petrea vavisten liikutuksesta ja näytti assessorille rikkirevityn paperipalasen; »katsokaa! se oli tässä kirjassa!» «No, entä sitten?
ASSESSORI, rientäen naisia vastaan. Tervetuloa! Saavuttepa aivan oikeaan aikaan; kokous päättyi vast'ikään. ROUVA. Mitä päätettiin kokouksessa? ASSESSORI. Kaikenlaisia kunnan asioita: vaivaisista, maantien-teosta ynnä muusta. ROUVA. Eikö tullut esille myöskin viinapolttimon asia? ASSESSORI. Aivan oikein se tuli myöskin päätetyksi. ROUVA. Eihän vaan liene suostuttu?
Heidän erotessansa yöksi, pudisti assessori Petrean kättä sanoen: «näin hauskaa, iloista iltaa tämä päivä ei vielä ole suonut minulle!» Kiitollisena niistä sanoista, kiitollisena toiveesta saada pian tavata ikävöity nuoruudenystävänsä meni Petrea levolle. Mutta assessori valvoi vielä kauan ja puoliyö näki hänen vielä kirjoittavan.
Assessori oli kertonut Petrealle sen päivän olevan syntymäpäivänsä, ja ehkä juuri se muisto saattoi hänen koko päivän hyvin alakuloiseksi. Petrea, joka niin sanomattoman mielellänsä tahtoi häntä vähäsen ilahuttaa, riensi sillaikaa kun assessori illalla kävi erään tuttavansa luona toimittamaan kumppanilleen pienet pidot siksi kun hän palaisi.
«No niin, sitten menen astumalla, jos en voi astua, niin voin ryömiä; mutta perille minun pitää päästä!» huudahti Petrea päättäväisesti. «Sekö teidän luja päätöksenne?» «Luja ja järkähtämätön sekä viimeinen!» «No, sittenhän minä saan ryömiä mukana!» lausui assessori hymyillen, «ellei muun vuoksi, niin ainakin nähdäkseni miten se käy päinsä.
FIINA. Kuuluupa vaan niin olevan. Assessorska on huutanut ja rähissyt koko aamupäivän ja assessori on aivan suunniltaan. Hän valelee päätään kylmällä vedellä ja on niin höperön näköinen että saa nähdä kuinka hänen käy!
Assessori Munteria sanottiin kaupungissa «yötohtoriksi», sillä ei ollut ketään muuta, jolle yö olisi näyttänyt olevan sama kuin päivä, milloin hänen apuansa oli tarvis.