Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025


Mikko, joka oli rakastunut sinuun yli silmien ja korvien. Muistat kai sen itsekin. ANNA LIISA. Ja millä hän sen osoitti? Pakeni pois ja jätti minut yksin oman onneni nojaan juuri silloin, kuin kipeästi kaipasin tukea. Ei säälinyt nuoruuttani, eikä kokemattomuuttani ooh, Herra Jumala, kuinka armoton hän oli minua kohtaan! HUSSO. Elä nyt siinä joutavia!

Mutta oi, kuolema oli armoton, se vei minulta äidin; oi! miks'ei se vienyt minuakin äitini seurassa kärsimästä maailman surkeutta, miksi minun piti tänne jäädä? Minulle jäi kuitenkin isä, mutta hänen on vielä julmempi ja paljoa kavalampi vihollinen, kuin kuolema, nimittäin tuo kirottu viina minulta ryöstänyt ja upottanut myrkkyaaltohinsa.

Oi, armas Ebba, jospa voisin toimittaa sinulle edes yhden ilohetken, vaikkapa se tapahtuisikin kuumimman sydänvereni vuodattamalla! Mutta sitä en taida! Minulle on ainoastaan suotu tehdä sun kohtalosi yhä katkerammaksi! Niin on armoton, julma sallimus sen määrännyt!

Tullos, sill' asiamme en kerrall' usko ma tällä luontuvan kuitenkaan; ja on vastaus vietävä joutuin kuulla akhaijein, vaikk' ei lie hyvä viesti se heille, sillä he vartoavat sitä varmaan. Mutta Akhilleus kiihtänyt rinnassaan vihan vimmaan mielen on ylvään, 629 julmuri hellytä hänt' ei rakkaus kumppanienkaan, vaikk' yli muista hän arvoss' ain' oli laivojen luona. Armoton!

Mykkänä kuin kävelevä harmaa kallio kulki isä hänen rinnallaan. Olihan hän kaikkeen syypää. Hän oli paha, kova, armoton mies, ei kukaan ihminen maan pinnalla Wapusta huolta pitänyt. Näin aatellessa ja taistellessa itsensä kanssa, astui hän yhä edemmäksi isänsä edellä, vuorta ylös, vuorta alas, niinkuin hän olisi tahtonut paeta omaa tuskaansa.

Hovissa suurest' elettiin, Nyt puutett', tuskaa kärsittiin; Tuo rikas naapur' armoton Ja tyly heille on. Kuin kallis sentään verrattain On mökin tunnon rauha vain, Ja luja, harras usko sen Rikkauteen verraten! Viel' yhden näät toverin, Nälkäinen vatsa silläkin, Ja hampaat suussa välkähtää, On villakoira tää.

Elämä kulkevi kulkuaan kuin kuoleman armoton valta ja soittaen jättikanneltaan se ohjaa, ohjaa taivaan, maan, ja täyttää voimalla ilmavyön.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät