Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Se on suuri, sykkivä sydän, jonka puhdistavaa, virkistävää nestettä virtailee lämpimänä läpi koko talon. Toivottavaa olisi, että tämä nykyaikainen Molok olisi hieman kohtuullisempi ravintonsa suhteen, sillä myöntää täytyy, että se on armoton tuhlari mutta onhan sillä suuri työkin.
Croyen kreivittärille ei ollut turvaa tarjona Burgundissa, josta he olivat lähteneet pakoon, eikä Ranskassakaan, mistä heidät tavallaan oli karkoitettu. Kaarle herttuan tuima väkivaltaisuus toisessa maassa oli tuskin sen pahempi kuin Ludvig kuninkaan armoton, itsevaltias valtioviisaus toisessa.
Mutta Kullervo-runoissa ilmaantuu Pohjolan neito Ilmarisen vaimona vielä kolmannessakin muodossa. Voiko myös tuo armoton, niin perkeleellisesti ivaavainen emäntä, joka orja paran eväskakkuun kiven leipoo, olla sama kuin tämä hellä morsian tässä, taikka edes kuin tuo ylempänä kuvattu veitikkamainen, mutta kuitenkin aina niin hienotunteinen Louhen tytär?
Hän päivän pitkän laulellen Viel' uupumatoin on. Puun korkehimman latvahan Hän istui; loistoa Tuon aurinkoisen laskevan Hän mielii katsoa. Metsässä synkät alhot on Ja puita taajahan. Siell' ampuja käy armoton, Ku tähtää tarkkahan. Hän vaanii, ryömii, kurkistaa, Hän hiljaa hiipiilee; Korkeinta puuta katsastaa: Eihän se mitään tee? Vaan lintu pieni lauleli Suv'illan ruskossa.
Kun kultani kanssa menin kirkkohon, Siell' liikkui moni kieli, viekas, armoton, Ja parjausta lausui he siellä montakin; Ne saattavat kyynelet mun silmihin. Nuo orjantappuraiset ne kyllä pistävät, Vaan viekkahat kielet on vielä häijymmät; Niin ankarasti polta ei tuli palava, Kuin rakkauden liekki, mi palaa salassa. Voi, mitä mulle teki isäni, äitini!
Mutta Pilgrim oli armoton kaikkia hyviä ihmisiä kohtaan, hän ajoi ohitse pidättämättä missään. Missä akkuna aukeni ja joku huusi re'en perään, siinä Maisukin huusi ääneensä: "Voikaa hyvin ja jääkää Jumalan haltuun!" vaikka siitä ei voinut paljon kuulua kulkusien kilinältä. Maisu kumminkin oli huutanut hyvän sanan noille hyville sieluille; tiesi, koska toiste saa sanoa samaa.
"Hän oli kauhean wihainen ja sanoi: 'te, lurjukset, warastatte minua', eikä armoa tullut, waikka kyllä koetin sitä kyynel silmissä pyytää", sanoi ukko ja katsoa wilautti minua taaskin synkästi silmiin. "Sen minä sanon, että teillä on armoton rowasti.
Ruokkinut pöydässään hän ol' yhdeksää kotikoiraa, kaksipa niistä hän tappoi nyt, roviolle ne heitti; kakstoist' Ilionin jalosyntyjä sulhoja vihdoin surmasi miekallaan; sill' armoton häll' oli mieli; päästi jo valloilleen tulen, kaiken polttajan tuiman, voikerrellen kumppaniaan nimin huuteli, kutsui: "Hadeen maillakin, Patroklos, sinä siit' ilo saaos!
Taistelu oli nähtävästi ollut tuima, sillä pahoin revittyinä olivat niin koirat kuin pedotkin, ja ruskeaksi oli veri painanut ahon valkoisen hurstin. Armoton oli taistelu ollut, sillä Kiiski oli vielä kuollessaankin tarttunut vihollisensa takajalkaan ja yhä vieläkin piti sitä suussaan. Mutta missä lapsi, missä lapsi? Neuvottomina, säikähdyksissään seisoivat miehet hetken aikaa.
"No hyvä, sinä armoton", vastasi luopumaton teikkari, "minä lakkaan sinua nyt vaivaamasta, jos vaan lupaat näyttää itseäs ikkunassas huomen-aamulla, kohta kun päivä tirkistäikse itäisten vuorten yli, ja niin antaa minulle oikeuden olla sinun Valentininas ensi vuonna". "En suinkaan, korkea herra.
Päivän Sana
Muut Etsivät