Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. lokakuuta 2025
SOHVI. Juuri niinkuin sanoin. IMPI. Hyvä, kiitoksia vaivoistasi. Minä kirjoitan kohta kirjeen valmiiksi; viethän sinä sen hänelle? SOHVI. Ka, miks'ei! Mielelläni juoksen minä, neitiseni, teidän asioillanne. Toinen kohtaus. IMPI. Hän siis vihdoinkin täällä; vihdoinkin pitkän odotuksen perästä! Mimmoiseksi lienetkään muuttunut, armahani, näinä viitenä vuonna?
"'Viimein kuulin syntymäpaikkani ja koko suloisen Suomen joutuneen Venäjän kuninkaan vallan alle. Ikuiset metelit olivat siis kerran tauonneet. Nyt uskalsin sotaa pelkäämättä lähteä syntymäsijaani etsimään. Luuletko kanervain muualla näin mettä tuoksuavan, niin suuresti erehdyt! Luuletko muualla maailmassa löytyvän noin kirkasta raitista vettä, kuin täällä Höytiäisessä? Ei, armahani!
Halausta lintuseni, Halausta kultaseni, Halausta nyt minun oma armahani! Suuta, suuta lintuseni, Suuta, suuta kultaseni, Suuta, suuta nyt minun oma armahani! Täysi, täysi lintuseni, Täysi, täysi nyt minun oma armahani! Ylös maasta lintuseni, Ylös maasta kultaseni, Ylös maasta nyt minun oma armahani! Jää hyvästi lintuseni, Jää hyvästi kultaseni, Jää hyvästi nyt minun oma armahani!
Mutta kun äiti aina vakuutti, että hän kyllä pelastuisi, jos vaan pysyisi hiljaa ja ääneti, kietoi hän pienet käsivartensa äidin kaulan ympäri ja kysyi: "Pitääkö minun pysyä hereillä, äiti?" "Ei yhtään armahani, nuku sinä vaan." "Mutta ethän anna pahan miehen ottaa minua, jos nukun?" "En anna, niin totta kuin Jumala minua auttakoon", vastasi äiti palavin silmin. "Oletko ihan varma siitä, äiti?"
Miksi kaikki näin odottamatta, yht'aikaa! Kohottaa päätään, rukoillen. Koeta tyyntyä, armahani. Jumala tahtoo koetella meitä! Pitää tyynesti ottaa vastaan tällaiset iskut. Sen olisit ennen voinut sanoa. Miksi et ole minua opettanut maailmaa tuntemaan sellaisena, kuin se on? Silloin voisin tyynesti katsoa sen varjopuoliakin.
Se kävi kerustimille, siitä vatsahan valahti: tuosta tyy'yin, tuosta täy'yin, tuosta sain kohulliseksi." Kysyi kylpyä isolta: "Oi isoni, armahani! Anna suojoa sijoa, lämpymyttä huonehutta, jossa huono hoivan saisi, piika piinansa pitäisi!"
Liisa. *Laulu 12.* Liisa. Nyt on aika kylähän jo mennä! Sinne, tyttö, kiiruhda jo lennä! Wasjka. Minne, pikku lintuseni, Ompi sulla moinen hätä? Kuule, älä mua jätä, Viivy, jää mun luokseni! Ikävä mun ompi tässä Yksin seistä töllöttää, Aivan niinkuin pataässä; Eipä hauskaa ole tää. Liisa. Ikävä jos sulla täällä ompi, Tule kylähän, siell' on rattoisampi! Wasjka. Voi, sä pikku armahani!
Elsa istui yksin tähystellen tietä pitkin, eikö sieltä ketään näkyisi tulevan, viihdytyksekseen hyräillen hiljaa: Missä viivyt sa, odottamani? Missä astut sa, armahani? Valkea, miss' oot vaeltamassa? Missä kultani nyt kulkemassa? Oi jos, jospa likellä jo oisit, kaiken mulle sa riemun toisit!
Minkä matkan kuljittekaan aikaan, jonka viivyin armahani luona, unohtaen keskiyön ja teidät! Hän, jonk' ei leipää kyynel kastellut, hän, jok' ei koskaan, vaipuin sielun vaivaan, oo itkein vuoteellansa istunut, ei tunne teitä hän, te vallat taivaan. Te johdatatte meidät elämään ja kurjan syylliseksi tulemahan, niin jätätte te hänet kärsimään, kun kaikki syy maan päällä kostetahan.
Kurki ylös kurkisti, Pahan äänen parkasi: "Köyhält en ma varasta, Löydän ruokaa muualta, Metsästä syön marjoja, Karpaloita suolta." "Kanssasi en inttämään Rupea nyt vähääkään," Lausui pääsky "riemuksi Olen ma, en ristiksi Ihmisille, sanoman Tuon suven armahan." Missä viivyt sinä oottamani? Missä astut sinä armahani? Valkea, miss' oot vaeltamassa? Missä, kultani, oot kulkemassa?
Päivän Sana
Muut Etsivät