Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Viljo, isän pieni apulainen, nykäisi isää käsipuolesta ja herra Hägg kääntyi katsomaan tuleviin päin. Tuskallinen hermovärähdys liikutti samassa hänen kasvojaan, ja omituisen synkkä katse kuvastui syvällä hänen harmaansinisten silmiensä pohjalla. Täällä on mieheni, esitteli rouva Hägg iloisesti, ja täällä, Eero, tulee neiti Auer sinua tervehtimään.
Kun häneltä kysyttiin tunnustaako hän matot omikseen, tunnusti hän ne omikseen hyvin vastenmielisesti; mutta kun syyttäjän apulainen sitten alkoi tiedustella mihin hän oli aikonut mattoja käyttää ja hyvinkö ne olivat hänelle tarpeelliset, hän suuttui ja vastasi: »Ja vaikka ne nyt ikuisiksi ajoiksi katoisivat näkyvistäni, en niitä ollenkaan kaipaisi.
Ja, niinkuin tässä sanotaan, pappien tulee esimerkillään etunenässä käydä ... se on jokaisen sielunpaimenen moraalinen velvollisuus seurakuntaansa kohtaan. Sentähden kuulun minäkin siihen seuraan ja aion kaikin voimini sen hyväksi toimia. Hän oli nuori pappi tuo, joka näin innostui, kaupungin seurakunnan apulainen.
Enimmin toimessaan kaikista häärieli keskellä joukkoa sepän pieni kerskaileva apulainen yöllisessä kahakassa, Olivier Proudfute nimeltään ja lakintekijä ammatiltaan.
Se oli rovastin apulainen ja häntä seurasi kanttori. Kun rovasti oli asettunut pöydän päähän istumaan ja toiset papit ja lukkarit istuneet pöydän etupuolelle kaarmituoleihin, puhui rovasti istualtansa tähän tapaan: Nyt olemme taas kokoontuneet tämänvuotisia kevätlukukinkereitä pitämään, siis aloittakaamme veisaamalla ja lyhyellä rukouksella.
Vastaanottohuoneessa Nehljudof tapasi vuoroansa odottavia avunhakijoita, jotka kuten lääkärien odotushuoneessa istuskelivat haluttomina pöytien ääressä katselemassa heidän lohdutukseksensa sinne asetettuja kuvalehtiä. Asianajajan apulainen, joka myöskin istui täällä korkean pulpetin ääressä, tunsi Nehljudofin, tuli hänen luoksensa, tervehti ja sanoi kohta ilmoittavansa esimiehelleen.
Saatuansa vankeinhoitopäällikölle menevän kirjeen lähti nimismiehen apulainen toimittamaan käskyä. Aadolfilta saapui kohta sen jälkeen sana, jossa hän tiedusteli, saisiko hän tavata isäänsä, ennenkuin hänet jätettäisiin oikeuden käsiin. Laamanni vastasi kieltävästi.
Heti aavisti hän jotain erinomaista ja aikoi mennä, mutta kumosi samassa sen sillä, että se ei voi olla mahdollista. Ja niin hän jäi järjestämään kirjoja pöydällään. Apulainen rykäisi pari kertaa. Teidän isänne suostumuksella, alkoi hän vihdoinkin, pyytäisin saada puhua kanssanne eräästä asiasta, jonka asian ehkä aavistatte ... vai ettekö? En minä tiedä, mitä te tarkoitatte!
Laulajat johtajineen asettuivat etupäähän sekä apulainen niitten edelle. Tyyni juhlainen vakaisuus vallitsi tämän kukilla koristetun nuorukaissarjan kukkivilla kasvoilla. Kevättä hengitti koko luonto, kevät hehkui ja säteili myöskin nuorten silmistä. Sireenien tuoksua lennätti puutarhasta tuuli; siihen yhtyivät laulajain juhlivat säveleet, samalla kun alkoi reipas astunta kirkkoa kohti.
Mutta toinen osa: "Etsikäät sisällistä vapautta totuuden palveluksessa, niin vapauden ulkonaiset esteet raukeavat kuin poltetut nuorat", jatkoi apulainen. "Jospa koko kansani tätä tottelis! Vapaus on tarpeellinen määrä raitista ilmaa. Raitis ilma lisää voimia ja eloisuutta. Mutta totuus on raitista ilmaa hengenmaailmassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät