Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Vanha kirkkoherramme oli kuollut ja toinen tullut hänen sijaansa, vaan tämä rakasti maanviljelystä ja puhui mieluisemmin viljan tulosta ja karjan hoidosta. Apulainen oli vanha mies, liian vanha kulkemaan niin kauas kuin kartanoomme, vaan hän oli hyvä ja hengellinen mies, jonka kanssa ehkä olisin voinut puhella, jos vaan olisin saanut tavata häntä.
Näillä häillä on oma erikoinen historiansa, virkkoi apulainen, salaperäisesti räpäyttäen silmiään. Salaperäiset silmänräpäytykset kuuluvat juuri nimismiehen ammattiin. Mitä tarkoitat? kysyi nimismies tavattoman uteliaana ja räpäyttäen silmiään takaisin. Lähtekäämme hieman kävelemään tuonne alaspäin, ehdotti apulainen.
Gordie oli taipuvainen ottamaan ylijohdon käsiinsä, jos koko kaarti asettuisi häntä ehdottomasti tottelemaan. Kockin apulainen Haapalainen selitti, että jos Gordie lupaa ajaa työväen vaatimuksia ja kaikelle kansalle antaa tästä tiedon, niin kyllä häntä tullaan seuraamaan. Tätä hän ei ollut kuitenkaan valmis antamaan.
Sulasta hämmästyksestä eivät he eikä piippusuu äijä tuokioon aikaan hiiskuneet mitään, vaan sitten he kaikki kolme purskahtivat nauruun. "Lasketaan palkkavaimo ensin esiin!" huusi se, joka astui ensin sisään. "Lasketaan pesu-akka toiseksi esiin; ja lasketaan hautajaistoimittajan apulainen kolmanneksi. Katso, vanha Joe, tässä on hyvä sattumus! Olemmehan kaikki yhtyneet täällä ilman välipuheetta!"
Olihan apulaisen tulo aivan odottamatonta, kun ei kirkkoherrakaan koskaan tällaisista kokouksista välittänyt. Kohteliaasti tarjosi kuitenkin isäntä tulijoille pöydän takana istuinta. Paljon keskusteltiin sitten illan kuluessa uskonnollisista asioista. Lopuksi esitteli apulainen pyhäkoulu-hankkeensa.
Sitten oltuani siellä jonkun aikaa, läksin pois. Samassa yleisen syyttäjän apulainen puolittain kohosi, luonnottomasti nojaten toiseen kyynäspäähänsä.
Hän seisoi siinä niin solakkana ja miehekkäänä, pitäen luukun ovesta kiinni. Täytyi kumartua hänen kainalonsa alitse ja seisoa kuin hänen syleilyksessään. Apulainen seisoi alhaalla kirkonmäellä, ja ylioppilas huusi, iskien Ellille silmää: »Kuinka sinä olet litteän näköinen siellä!» Valkolakin sametti hulmusi kovassa, mutta lämpimässä etelätuulessa, hän oli hän oli niin kaunis ja reipas.
Sillä ainoastaan Jumalan rakkaus voipi pahat taipumukset kukistaa. Niinpä niinkin, myönsi kanttori, mutta luulenpa että Hänen rakkautensa usein säteilee ihmisten kautta. Sen voin minäkin tunnustaa, yhtyi Heleena. Kuitenkin sanoit äsken, että raatari sinua lohdutti ja ohjasi. Niinkuin apulainen sinua, sitten kun jo olit nostettu joesta, estetty hukkumasta, selitti kanttori.
Miehensä ja apulainen olivat menneet lähimäiseen kestikievariin kuningas Adolf Fredrikkiä vastaan, joka v. 1752 matkusti Pohjanmaan lävitse. Kaikki väki oli myöskin sinne juossut, niin että hän oli yksinään kotona vaatetettuna parhaimmassa juhla-puvussaan. Yht'äkkiä naurahti eukko mielihyvissään, kuin näki muhkean ratsastajan täyttä laukkaa tulevan pihalle.
Nimismies se koki kauppiasta jäljitellä ja olla kilpakosijana, ja waikka se käwikin kömpelösti, niin hywähän se sentään oli. Maanmittarin apulainen se waan istui pöydän ääressä, ryypiskellen lasistansa ja imeskellen piippua.
Päivän Sana
Muut Etsivät