Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Antaakseni jotain kuvaa roomalais-katoolisen kirkon toiminnan kehityksestä luettelen ne eri laitokset, jotka on rakennettu ympäri maata. Itse Jerusalemissa on tällä kirkolla suuri patriarkan palatsi kirkkoineen ja sitä paitsi: fransiskaani-luostari, Josefin sisarien luostari, Salvator-luostari, Pyhän Ludvig'in luostari ja Sionin sisarien luostari. Sitte on vielä seuraavat pyhiinvaeltajain majatalot: Casa nuova, ranskalainen pyhiinvaeltaja-huone, saksalainen pyhiinvaeltaja-huone, itävaltalainen pyhiinvaeltaja-huone, ja seuraavat kirkot: osa pyhän haudan kirkosta, Annan kirkko, fransiskaani-kirkko, Sionin sisarten kirkko. Vielä on mainittava: monta jokapäiväistä koulua, kouluveljien seminaari, Sionin sisarten tyttöin-kasvatuslaitos, pappisseminaari, poika-lastenkoto, Pater Steinin tyttöin-kasvatuslaitos, Pater Steinin poikain-kasvatuslaitos, vanhan patriarkan tyttökoulu. Jerusalemin ulkopuolella on tällä kirkolla kouluja ja luostareja enimmäkseen kirkkojen yhteydessä; niinpä
"Ja waikka kuolisi, mitäpä hänestä on hyötyä ja kukapa häntä kaipaisi", sanoi ylimielinen talon nuori mies. "No, ei sitä pidä sentään niin kowasti puhua, pitää sitä toki ajatella, mitä puhuu", sanoi wanhempi mies, juuri kuin olisi hän itse aiwan parahiksi käsittänyt ja puhunut Kontti=Annan asemasta. Tuli ilta, pantiin maata. Yö=sydännä kolkutettiin owelle ja hewosten kelloja kuului kartanolta.
NIILO (erikseen). Etpä myönny siihen, elatusisäni ankara, sen tiedän, mutta tiedänpä myös mihin sulle annan matkakirjeen. (
Minä en kaipaa keneltäkään todistusta sinusta, minä annan sinulle parahimman. "Kun Anni näin sanoo, hän aina katsoo äidin kuvaan ja sanoo:
Aurinko paistoi helteisesti aholle, jossa eräs kahdentoista-vuotias poika poimi marjoja tuohiseensa ja lauleli: Kankaalle karjan, Mättäälle marjan Lamponen toi. Hei heli hoi! Metsässä toimin, Marjoja poimin; Luoja ne loi, Köyhille soi, Kypsimmät annan Poijes, ja kannan, Minnekkä vie Suorana tie. Joku rapsahdus kuului, ja poika huusi: Kuka siellä kuukuelee, kettuko vai jänis?
On noita itselläniki joka soimi solmieltu, joka tanhua taluttu: vesi selvä selkäluilla, rasvalampi lautasilla." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on vanha Väinämöinen! Pyörrytä pyhät sanasi, peräytä lausehesi! Annan kultia kypärin, hope'ita huovan täyen, isoni soasta saamat, taluttamat tappelosta."
Minä näin Annan semmoisena, kuin olin hänet eilenki nähnyt, minä näin hänet semmoisena, kuin olin hänen nähnyt mennä vuotena; hän kuvausi eteeni semmoisena kuin hänet olin aina aikaisimmasta lapsuudestani muistanut.
"...Ja olet pretoriani?..." "Olen, kunnes joudun tuonne," vastasi soturi vankilaa osoittaen. "Minäkin palvelen Kristusta." "Ylistetty olkoon hänen nimensä! Minä tiedän sen, herra. En saata päästää sinua vankilaan, mutta jos kirjoitat kirjeen, niin annan sen vartijoille." "Kiitän sinua, veljeni!..." Hän painoi soturin kättä ja läksi. »Pileolus» oli jo lakannut painamasta hänen päätään.
Molemmat vanhemmat olivat aika tarkkoja Annan uskonnollisen kasvatuksen suhteen, ja jo pienenä pahaisena piti hänen ruveta kulkemaan mukana noissa myötään sattuvissa raamatunselityksissä, kun he sen sijaan tavallisesti huomasivat aina jonkun tähdellisen syyn, jonka nojalla Juho sai jäädä pois.
"No, sitte Jumalan nimeen", huokasi Martti pappi, ja otettua tohtorin käden, hän laski Annan käden siihen, otti sitte kynän ja kirjoitti heidät kuulutuksiin. "Waan onko se niin wälttämätöntä, ettei wihkiäiset saisi tapahtua edes huomenna?" kysyi Martti pappi, kääntyen tohtoriin. "Aiwan wälttämätön, ja onhan Anna jo siihen suostunut, wain miten?" "Niin, olen suostunut."
Päivän Sana
Muut Etsivät