Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
Niin kyllä! Tuon laivan näättenkö? Se meitä yhä Lähestyy. Kohta kääntyy keula. Silloin Vast' ammutaan! Ei ennen! Saatte nähdä Kuin masto maahan rymähtää ja päänsä Menettää perämies. Ja mitä sulla On häntä vastaan? Lysti kysymys! Hän on, kuin minä, sotamies. Ja siksi Sä ammut hänen? Samoin hän mun tekee. Ja miksi? Siks' ett' aivan samoin minä Teen hälle. Miksi? Lempo tiesi miksi!
Tulkoon vaan vielä sota, niin hän joko ammutaan ja hän kuolee kunniallisesti kuninkaansa ja isänmaansa puolesta, taikka myös minkä kernaammin tahtoisin edistyy hän kenraaliksi, sen minulle sanoo silmänsä, joista sodanhalu kiiltää elävässä liekissä, milloin vaan hänelle kerron tappelusta."
Huono pappi, sanoi Porthos, joka säälii kerettiläisiä! Todella, sanoi Athos, Aramis on oikeassa, ja minä menen varoittamaan heitä. Mitä peijakasta sinä nyt aiot tehdä? kysyi d'Artagnan; sinut ammutaan, ystäväni. Athos ei huolinut varoituksesta; hän astui muurin aukkoon, musketti toisessa, hattu toisessa kädessä.
"Jos tunnet sitä hyvin", jatkoi Preussiläinen, "niin tahdon antaa sinulle tilaisuuden henkesi pelastamiseen. Tartu jalustimeni hihnaan, niin sidomme sinut kiinni siihen, ja näytä minulle sitten suorin tie siihen paikkaan, missä aseet ovat kätketyt. Jos sen teet, tahdon säästää henkesi. Jos et " "Jos en sitä tee?" "Niin sinä ammutaan".
Hamina ei ollut paljonkaan parempi kuin hiirenpesä. Sen katuja voitiin joka haaralta ampua, eikä vihollisen ollut vaikeata päästä parinsadan askeleen päähän kaupungista, sillä ollessaan korkean rannan suojassa ei tarvinnut hyökkääjän pelätä, että häntä ennen aikoja huomataan, vielä vähemmin että häneen ammutaan. Sitäpaitsi oli koko puolustuslaitos nurinpäin.
Poskilihat ovat vähän koholla, silmäkulmat haluttomasti rypyssä, ikäänkuin häntä vaivaisi katukivien kuuma auringonheijastus. Mitähän sille tullee? kuuli Kerttu jonkun yleisöstä sanovan. Toinen vastasi siihen: Ammutaan parin viikon perästä. Kertun sydän jäähtyi.
– Ammutaan, – korjaa slaavi. Elma tarraa kiinni hänen käsivarteensa. – Itkisittekö? – Itkisin, – purskahtaa Elman huulilta. Ja nuori muukalainen kuljettaa kätensä Elman otsalle. – Muistaisitteko minua? – Muistaisin. Me suomalaiset naiset emme osaa teitä rakastaa, mutta me muistamme teitä aina. Ja nuori venäläinen painaa päänsä lähelle Elmaa ja sanoo: – Minulla ei saa olla rakastettua.
Mut näinkin ollen, yhtä unhoitatte, Kun kovin kohdeltiin, niin rangaistiin, Kun rangaistiin, niin rangaistihin rikos, Jos teist' ei hurja kapina lie hyvää. Ha! ha! vai tuo se tunnon ääni? Vastaan: Ken leikkiin rupee, leikin kärsiköön. Vait! mitä kuulen? Linnass' ammutaan. Kuudes kohtaus. Pois linnaan riennä, Stålarm!
Ken meistä palaa armeijaan, se ammutaan. Ei toki jos minä takaan teidän puolestanne, ja sinun puolestasi voin luvata, vai kuinka? Voitte, niin totta kuin Jumala elää. Mutta ette myös saa minua kirota. Mikä tässä auttaa muu kuin anteeksi antaminen. Mutta, jatkoi kapteeni osoittaen majuria, tässä on sulla vielä lasku suorittamatta.
Kuin mehiläis-lauma hääreivät he ruotsalaisten pataljoonain ja muona-vaunujen ympärillä. Muutamilla näytti olevan halu ryöstää; mutta silloin huusi Tsaari taas: "joka koskee vaunuihin, se ammutaan!" Se peljästytti heitä, ja taistelua jatkettiin kello neljään jälkeen puolen-päivän. Silloin toi kenraali Bauer vielä apu-joukkoja.
Päivän Sana
Muut Etsivät