Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
"Sinun pitää ottaa petturi vartioitavaksesi yötä ja päivää. Jos niin tapahtuisi ettet voisi häntä muuten estää karkaamasta, niin ammu eli lyö hänet kuoliaaksi, muista se, että petturit ovat kavaloita! Omalla hengelläsi saat vastata, jos päästät vangin karkuun!" tuomitsi majuri. "Ottakaa minun henkeni, jos tapaatte Jussin elävänä karkuretkellä", vakuutti Olli.
Silloin Leubelfing vasemmalla kädellään kovasti tarttui Korinnan käsivarteen, painoi hänet polvilleen ja ojensi nopeasti siepatun pistoolinsa piipun kohti Korinnan pikku pään ohimoa. "Ammu vaan!" huusi Korinna melkein mielipuolen tavalla, "tulkoon loppu sekä ilosta että kurjuudesta!" Kumminkin kartteli hän mitä notkeimmilla ja pelkääväisimmillä pään liikkeillä murha-aseen suuta.
Suurisaarelaisilla on erityinen raudasta tehty ase täksi tarpeeksi, jonka he kutsuvat #harkki¤, jonka alinen pää pistetään seisomaan jäähän. Mutta kyllä ovat hylkeen ampujat myös tarkat eivät mies muistossa he ammu turhaan. Heidän koettelemuksensa on semmoinen että maaliksi pannaan veitsen terä, jota vastaan hän ampuu kuulan halki 200 askeleen päästä.
Joosepin suuret silmät katsoivat häneen niin kummallisesti: Sinä Wappu parka! sanoi hän hiljaa. Jooseppi, Jooseppi, älä ole niin hyvä minua kohtaan! ota pyssysi ja ammu minua minä tahoon istua liikkumatoinna, enkä tahdo säpsähtää, vaan kiittää sinua siitä laupiuden työstä!
Itsekseen teki ja lausui hän näin kuuluvan logiikkansa sääntöjen mukaisen johtopäätöksen: nuo kanaljat tuolla, ne ovat ihmisiä ja kansalaisiani; ihmisiä ja kansalaisia ei ammuta; ergo minä en ammu kanaljoita.
Puun takana seisoi oravain ampuja latattu kivääri vapisevassa kädessään, ja turhaan huusi hänelle Eero "ammu, ammu!" Kaatunut karhu oli täysikasvuinen poika, vaan emä pääsi tiehensä. Työlääksi kävi Heinäkankaalle seurata sen jälkiä useita päiviä, kun hanki oli siksi kova, että useimmiten kantoi karhun; hienon lumisateen perästä kadotti hän jälet kerrassaan eikä karhun uutta pesää löytänyt.
Ma käännyin Mestariini, tiedon mereen, ja kysyin: »Mitä tuo on? Miksi vastaa tuo liekki kaukaa? Ken ne iski ilmi?» Hän mulle: »Tuoltapuolen aallon tumman jo nähdä voit sa, mikä vartoo täällä, jos sumu suon ei sulta kätke sitä.» Ei jousenjänne nuolta ammu, joka niin vinhaan kiitäis halki ilman koskaan, kuin täällä näin ma purren puikovaksi
Pandy Ellis antoi määräyksen, että meidän piti mahdollisuuden mukaan ampua heiltä hevoset, etteivät pääsisi pakoon. Sitten ryntäisimme revolvereinemme intiaanein kimppuun ja armotta ampuisimme jokainen miehemme. "Mutta pidä varasi", lausui Pandy minuun kääntyen, "ett'et ammu harhaan etkä myös pelastettavia".
Pyssyssäni on luoti, enkä milloinkaan ammu pommia... Mitä sanotte tästä?" Tätäpä sieti ajatella. Jos luoti ei kävisi, ja vaikka kävisikin eikä heti paikalla tappaisi sutta, niin varmaan oli viimeinen hetkensä tullut. Ja miten hirvittävää olla niin lähellä sitä paikkaa mihin luoti lentää. He siis eivät hirvinneet tähänkään suostua.
Koko teaatterisalissa oli kaikki niin hiljaa, että olisi saattanut kuulla rotan juoksevan yli permannon. Silloin Swart huusi ylhäältä kalterilta: "Hän ampuu! Hän ampuu! Mutta älä nyt ammu, tyhmä piru!" Vahtimestari talutti hänet kohta käsivarresta ulos. Witt hiipi perästä. "Herra", sanoi Swart, "ajetaanko minut ulos sentähden, että minä tahdon pelastaa onnettoman ihmisen. Kas, tämä on kaunista!"
Päivän Sana
Muut Etsivät