Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. toukokuuta 2025
Ei haittaa varovaisuus, puhetta kuunnelkaa miehen kokeneen ja harmaan; aatelkaa vain, jos laulun loisitte Te tänään, tokkopahan voisitte työhönne käyttää koko varaston, mi Teillä runouden kultaa on, huomenna typö-tyhjä oisitte, kun uutta *luovanne* taas soisitte; kimppuunne saisitte vain arvostelun. Siit' tokkohan on nostajaksi melun; sovussa samaa tietä rinnakkain astuisin kera arvostelijain.
Rahat ovat kädessänne, niin pian kuin löytyy tyttärenne nimi naimasuostumuksessa, joka on tehtävä salaisuudessa. Aatelkaa, herra, jo huomenna taidatte otsanne jalosti nostaa vasten Viitalaa, seistyänne ainiaksi omalle kentällenne, ja viimein, ja sinne olkoon pitkä aika, kallistuu päänne makeaan lepoon tässä kauniissa Kuuselassa. MAUNO. Tule huomenna, Niilo, huomenna!
Ja kapinoivat raajat te; sen huolta Nyt aatelkaa ja miettikäätte tarkoin, Mit' yhteis-etu vaatii, niin te näätte, Ett'ei se, mitä saatte, yhteist' ole, Vaan heistä lähtee se ja teille tulee, Eik' itsestänne suinkaan. Mitä sanot, Sä, tämän kokouksen isovarvas? 1 KANSALAINEN. Minäkö isovarvas? Miksikä isovarvas? MENENIUS. Kun, vaikka halvin, matalin ja kurjin, Tät' älykästä kapinata johdat.
Aatelkaa vertani, jok' eestä Rooman On juossut, valvotuita pakkas-öitä, Karvaita näitä kyyneleitä, joita On poskieni vanhat rypyt täynnä! Oi, poikiani säälikää: ei heillä Niin sielu ole paatunut kuin luullaan. Maan janon kyyneleeni sammuttakoot; Poikaini veri sitä häpein punaa. Oi, maa, sua runsahammin pisaroillaan Nää kaksi vanhaa rauniota kastaa Kuin kuuroillansa nuori toukokuu.
VIRVATULI. Isäntä ootte täällä huomaan sen; Sovussa siis paras olla teidän kanssa. Vaan aatelkaa! nyt vuor' on houreissansa, Ja virvaliekiltä, jok' opastaa, Ei liian paljo pyytää saa. Taikamailla, Untolassa Luulen kohta haihatamme. Saata sievään rientoamme Ilmastossa kaameassa, Että näemme vuoren harjat! Katso, puiden synkät sarjat Sivutsemme siintää, vierii, Vuoren-huiput meille noikkaa!
Jäljellä nyt, että Syyn harkitsemme tähän muutokseen, Tai oikeammin: puutokseen; näet, tuolla Puutteellisella muutoksell' on syynsä. Niin siihen jäämme nyt, ja se on jäännös. Nyt aatelkaa: On tytär mulla, on, kosk' on hän mun Jok' antoi, niinkuin lapsen tulee, mulle, Huomatkaa, tämän. Päättäkää nyt itse. "Taivaalliselle, sieluni epäjumalalle, kauniiksi kaunistetulle Ophelialle."
SVANHILD tekee voimakkaan yrityksen lausuakseen jotakin; GULDSTAD kohottaa kätensä ja estää hänet siitä. Aatelkaa tarkoin, Teill' on valta vaalin! Aatelkaa, ettei tarvis katua. Mist' tiedätte Sen silmistänne tietää ja näkee, että häntä lemmitte! *Hänelle* myöskin sanokaa nyt se. Puistaa hänen kättään. Nyt lähden. Loppua jo leikki sietää.
Jos noita-akka oli minuun ja Arnold Beidermann'iin vaikuttanut, niin aatelkaa kuinka suurta pelkoa ja kunnioitusta hän omassa kansakunnassaan synnytti. Tyttö istahti lähelle minua, ja kumpikin olimme sanaa sanomatta, odotellen minuutien matelemista kohden määrättyä hetkeä.
"Kyllä niinkin, tietäähän sen, mutta minun kävi niin sääliksi äijäparkaa; syöminenhän on hänen suurin ilonsa, ja kun nyt kerran perunat eivät hänestä maistuneet niin..." "Tehän sitä paitsi hemmoittelette kaikki ihmiset", sanoi tohtori, isällisesti taputtaessaan Andrean kättä, "istukaa nyt hetkinen rauhassa ja aatelkaa että itsekin tarvitsette syödä."
Päivän Sana
Muut Etsivät