Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. toukokuuta 2025
Venähen väki väkevä, Kuninkahan miehet kuulut, Maaliman valitut miehet, Alinomaiset kasakat Illoin aamuin vuotetahan, Kerta keskipäivälläki Katsellahan, käännellähän, Selvälle meren selälle, Ulapalle aukialle. Kaarlo kaukoa näkyvi, Sinisorkka sinnempätä, Kahen luotosen lomatse, Päällitse satamasaaren.
Nyt aamuin unta vedetään, saa rengit vetää unta; jo valkovaippaan peittyi maa, ja lisää tulee lunta! Ken luhdin oveen kolkuttaa? Ken luhdin oveen kolkuttaa? Kukas muu kuin Findlay. Pois joutuin vaan, ei tulla saa! Ois aikeet, sanoi Findlay. Miks kopeloit kuin rosvo yön? Kurki, sanoi Findlay. Teet vielä vaikka minkä työn Sen takaan, sanoi Findlay.
Sitten on ollut kerta päivässä halolla, toisen heinässä, ja aamuin ja illoin on saanut vesitynnörin jyrkästä termästä vetää. Eihän se vielä mitään, kun kuitenkin ruokaa antavat, mutta siitä on mielensä niin murheellinen, ettei syödä saata, kun eivät turpaa hyväile, eivät kaulalle taputa, vaan selkään piiskalla sivaltavat.
Rouva Rossiter, joka aina aamuin illoin osti sanomalehden, etsiäkseen siitä jotain tietoa kadonneesta miehestään, osti tämänkin lehden hevosrautatie-vaunuissa. Silmäiltyään tähän ilmoitukseen soitti hän heti vaunun kelloa, otti pientä Frankia kädestä kiinni ja astui vaunuista pois. Muutaman silmänräpäyksen kuluttua oli hän jo matkalla onnettoman miehensä luokse.
Tyhjääkin tyhjempi näes rahastonsa on aina illan tullen. Nousuvesi, kyll' aamuin korkea, jo keskipäivin on aikaa laannut NATHAN. Kanavat kun nielee sen osiks, eikä niitä sulkea, ei täyttää mikään voi. DERVISHI. Tuo sana sattui! NATHAN. Sen seikan tunnen. DERVISHI. Paha kyllä, jos on ruhtinaat kuin kotkat haaskain kesken. Vaan haaskoina jos kotkia he ruokkii, se vihoviimeist' on.
Ja minne aatos kiiti ain' aamuin, iltaisin? Se halki ilman liiti sun luokses, armahin. YRJ
Nainen kävi kaikissa paikoissa, mistä armoa voi olla toivossa, hän lankesi valtiasten jalkain juureen, suuteli heidän käsiään, koko päivän seisoi heidän ovensa kynnyksellä, makasi aamuin, illoin polvillaan Jumalan edessä, koko päivän ihmisten edessä, anellen, rukoellen anteeksi tuolle miehelle, jota hän niin rakasti.
Luotan sinuun kuin Luojaan kaikkivaltiaaseen. Mutta ymmärrätkö, että hetki, jonka kuka hyvänsä viettää seurassasi, on varastettu minulta, että suloinen kaiku, jonka kuka hyvänsä kuulee äänestäsi, on otettu minun aarre-aitastani? Mutta ethän sinä kuitenkaan voi olla ijäti kanssani. Sinunhan täytyy aina aamuin takaisin syvyyteen. Juuri siksi minä vihaan teitä, te päivän lapset! Vihaat? Minuakin?
Katsoo pikku peiliin, vetäen otsansa kureeseen. Jos kullan saada voisin, niin hälle hellä oisin, ah silloin onneain! Ain päivin, aamuin, illoin ma aatteleisin silloin ah häntä, häntä vain. Ah silloin, aivan varmaan, ma kanssa oman armaan ah saisin onnen myös. Vaan, ellös, sydän syki, ja suoni, ellös tyki, on turhaa kaikki työs!
Vanhin joukosta oli määrätty heidän ylipäälliköksi, joka taasen valvoi miestensä velvollisuuden täyttämistä ja illoin aamuin antoi minulle tarkat selvitykset kaikista tapauksista. Hänen oli määrä vain silloin tulla minua avuksi pyytämään, kun ei voinut itse seikoista suoriutua.
Päivän Sana
Muut Etsivät