Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Kolmantena päivänä olivat rahat lopussa, niin ettei ollut enää äyriäkään taskussani, nälkä vaan kurni vatsassa. Kolmannen päivän iltapuolella tuli eräs Roslagenin laivan kapteini tiedustelemaan, olisiko ketään semmoista, joka haluaisi merille lähteä. Minä olin ainoa halullinen ja sentähden sain kutsun seurata häntä laivaan. Laiva, johon tulin, oli pieni priiki, ja sen oli määrä lähteä Hollantiin.
Silloin pyysi hän lainata kahtatoista killinkiä viedäkseen isällensä rullatupakkia, sillä ukko pitää siitä ja hän lupasi, saatuansa teini-rahaa, maksaa ... mutta minulla ei ollut äyriäkään. Ja sen minä sanon suoraan, tytöt, älkää tähdätkö Joululahjoilla, se harmittaisi minua vaan, minulla ei ole niin paljoakaan, että kynnelleni panisin, teille antaa.
"Tuhat ja vielä enemmän!" huudahti Heleena. "Tuhat! se on kovin, kovin paljon!" sanoi Hollantilainen arvelevaisesti. "Ei ei! Enemmän kun tuhat täytyy minun saada!" "No, no! saatte kaksitoista sataa, mutta ei äyriäkään enempää!" "Tuhat viisisataa täytyy teidän antaa, herra Aprami kulta!" sanoi Heleena, vaistomaisesti epäillen hänen tarjouksensa vilpittömyyttä.
Sama on rikkaan itaran laita; edellisellä ei ole äyriäkään jälkimmäinen ei saa koskaan tarpeeksi. Hänen ei siis pidä ruhtinaskunnan opistoihin ja laitoksiin ottaman muita kuin ahkeria ja työhön kykeneviä puita, jotka joko käsillänsä saattavat tehdä hyötyä puolestansa taikka tieteellisillä teillä kaunistavat sitä yhteiskuntaa, johon he kuuluvat.
Luuletteko sitte tosiaan, että tuollainen kaunopuheliaisuus on kellekään ihmiselle rakennukseksi? Kyllä akat pitävät paljon pastori Virolinista. Pyh, sellaisista hurskaista sieluista en minä anna äyriäkään, he eivät mene kirkkoon kunnioittaakseen Jumalaa, vaan kallella päin huokailemaan papin edessä!
Terning pusersi huulensa yhteen ja leikki kiivaasti kynäveitsellään. "Ei se vaan paikka yksin ole," sanoi hän, "mutta minä en yleensä ymmärrä, kuinka tästä oikein selviämmekään. Ei ole vielä kulunut puoltakaan kuukautta, vaan koko kuun palkka jo on mennyt ja enempikin." "Sinun pitää sitte kaiketi ottaa laina." "Ei minulle kukaan anna lainaksi äyriäkään." "Entä Pietari-setä sitte?"
Kun minä olin jättänyt tukkukauppiaalle huonekalut, niin meni hän huoneesta pois rahaa hakemaan, arvelin minä, mutta kyllä kai! Tähän saakka en ole saanut äyriäkään". "Vai niin! No olehan rauhassa, ukkoseni; näkeehän hän tänään taikka huomenna rätingin pöydällänsä ja lähettää sitten tietysti paikalla rahat". Ja tähän lohdutukseen tyytyi pariskunta. Mutta eipä rahoja kuulunut.
Kapteeni kulki pari kertaa edestakaisin kamarissaan; sitten asettausi hän seisomaan Matin eteen ja katseli häntä kauan sanaa sanomatta. "Ja ellen anna sulle äyriäkään?" sanoi hän vihdoin. "Niin luovutte te ennenkuin kuukausi on loppuun kulunut Rytilästä, sillä" ja Matti kuiskasi hiljaan "sillä patroni Kaarle-vainaan poika elää".
"Eikö hän ole kotoisin tältä seudulta?" kysyi herra Markus huomiolla. "Varjelkoon! Hänen puheestaan päättäen lienee hän kaukaa täältä. Katsokaas, näin sen asian laita oli. Heti kuin meidän vanha rouva oli kuollut, sairastui amtmannitarkin ja heidän piikansa meni tiehensä, kun hän ei ollut nähnyt äyriäkään palkastansa se oli sangen ikävää sillä toista palveliaa ei ollut saatavissa.
Te tiedätte, että hän ei aijo jättää teille äyriäkään perinnöksi. Saittehan te vaan kirstullisen kirjoja. Ja sentään te kestätte hänen luonaan. Suvaitsette hänen äreyttään. Hoitelette häntä viimeiseen asti. Ja syyksi kaikkiin noihin töihini arvelette te sen seikan, että syntymässäni muka oli jotain epäsiveellistä rikoksellista!
Päivän Sana
Muut Etsivät