Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Sama äsken mainittu äreä herra huomasi minut jo kaukaa tulevan ja ärjyi täyttä kurkkua kääntymään hyvissä ajoin takaisin. Töin tuskin sain häneltä luvan käydä noutamassa vähäiset tavarani eräästä tehtaan kartanossa olevasta huoneesta, jossa olin ollut asuntoa työ-aikanani. Sydän varsin täynnä ahdistusta ja surua läksin alla päin, pahoilla mielin, astuskelemaan kaupunkiin.

Anni ja Leijonan emäntä hivuttivat jo kieltään, mutta Leijonan isännän manaavat silmäykset tukkivat heidän suunsa, ja tohtori alkoi Petrovitschiä kiittämään: Petrovitsch muka oli vaan olevinansa noin äreä, syystä että hän pelkäsi pehmoista luontoansa.

Hän näki tytön tulevan aina lähemmäksi. Tytöllä ei varmaankaan ollut aavistusta, että puistohuoneessa joku seurasi häntä ja jokaista hänen liikettänsä rävähtämättömin silmäyksin. Herra Markus ei ollut muistanutkaan tuota tyttöä, joka puron yli vievällä sillalla niin vastahakoisesti oli häntä auttanut, kun hän pyysi, mutta nyt johtui hänen mieleensä tuo äreä, lyhyt tapa, jolla tyttö hänet poisti.

A se alkaapi asiat, A on aina ensimmäisnä Pietty Suomen pipliöissä; A on aapiskirjoissakin; A on vielä viimeinenkin, A se aamenen sanoopi. B se paikkansa pitääpi Vaikk' ei tuhma tuota tunne C on Suomessa sijaton, Kun ei anna kunnon ääntä. D on kanssa tietämätön Vähäoppisen osata. E on yksi äänellinen, Aina ollut A:n apuna. F:n ääntä ei osata Suomen huulilla sanoa. G on kuitenkin paremmin Suomen kielehen sopiva. H:lla on hyvä nimikin, H se paljo haeskeleepi, H se herratkin sanoopi. J on arvosta isosta, Joka Jumalan sanoopi Isämeiän ilmoittaapi, Jesuksen Jumalan pojan Maailmalle mainitseepi. K se paljon kirjoittaapi, K:sta korkiat nimetkin, K:sta koulut, k:sta kirkot, K:sta koko keisarikin. L:n ääntä tarvitahan Luettaissa, laulettaissa. M myöskin mainitahan, M äitinä meneepi Pienemmillä puustavilla. N nuoremman näköinen Ehkä on yhenikäinen. O:lla on oma nimensä, Oma ääni o:lla kanssa. P on pantava paremmin Oppilapsille osaksi; B: lapset ei pitäisi, Talonpojat tarviseisi. Kukas O:ta kaivanneepi Suomen suorissa sanoissa, Koska t saman sanoopi, R se q:nkin kijoittaapi. R:ll' on äreä ääni, Jota ei jokaisen kieli Taia oike'in tavata; Eikä oo sijoa sillä Meiän isämeiässämme. S:llä on aina ollut Sanomista sangen paljon, Sitä silloin, tätä tällöin. T on Suomelle sopiva Tätä t: tarvitahan, Tällä toimehen tuleepi, Jos ei toista tunnekkana. U se itse uskaltaapi Ulos äänensä sanoa. V on kanssa vuorollansa Kokonainen konsonantti. X:n ääni on mitätön, K ja s sen sanovat. Y on hyvä yhtäkaikki, Y on yksin äänellinen. Z on melkein mitätön, T ja s sen tekevät.

Kuinka voin moittia häntä siitä, että omaa etuansa katsoi? Hän, näet, ei koskaan ollut oppinut, että Jumala hänestä huolta pitää. Menin holhouskartanoon Fedelle kertomaan tätä odottamatonta kohtausta. Tämäkin pieni koti, joka ennen aina näytti niin valoisalta ja hauskalta, oli nyt pimeä ja kolkko. Rouva Moes oli kärsimätön ja äreä.

Pikku vaimo raukkani oli niin suruissaan, kun hän ajatteli, että minä olisin suuttunut, ja niin iloissaan, kun huomasi, etten ollut, että se mielipaha, jonka olin tukeuttanut, sangen pian katosi ja me hupaisesti vietimme iltaa; sillä välin kuin Traddles ja minä keskustelimme viini-lasin ääressä, istui Dora, käsivarsi tuolillani, ja käytti jokaista tilaisuutta kuiskataksensa korvaani, että olin oikein kiltti, kun en ollut mikään kova-sydäminen, äreä vanha poika.

Tästä päivästä alkaen oli hän ikäänkuin muuttunut, ei noudattanut oikeutta, oli kärsimätön, oikullinen, äreä, niin ett'ei kukaan muu kuin Klettermaier uskaltanut häntä puhutella, sillä häntä Wappu vieläkin piti muita parempana. Hänen ylpeytensä paisui täll'aikaa mahdottomasti, joka kolmas hänen sanoistansa oli "ylimystalon-emäntä!"

Jos joku olisi antautumisesta hiiskunut, hän varmaankin olisi saanut kokea vanhan Jaakon oikean käden pontevuutta. Jaakko asteli edestakaisin kamarissaan, kuten sanottu. Hänen levoton kopistelunsa ja äreä ääni, jolla hän silloin tällöin jupisi jotakin itsekseen, osoittivat hänen mietteensä joutuneiksi ikävälle tolalle.

Niin juuri siinä, jossa nyt seisot, sinä tavallisesti haparoit tulitikkuja, kaadoit vesikarahvin ja heittäydyit sitte vaatteissasi tilalle aamusilla herättyäsi olit äreä ja voit pahoin mutta sitte saatoit iloisessa seurassa kertoa kaikki tyyni ja laskea siitä leikkiä.

Hän kävi aina ruskeassa merimiehentakissa, kiiltonahkainen hattu päässä. Luonteeltansa oli hän äreä ja vaikea saada ystävälliseksi; sanottiinpa että hän oli kovasydämminenkin mihin ehkä se kova elämän koulu, jossa hän oli käynyt, oli syynä.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät